Aurinkoa, uimista ja Raamatun kertomuksia − Päivä Narvin rippileirillä

27.6.2019 06.30

Narvin rippileirin isoset rantakalliolla Ripari tuo jokaisesta parhaat puolet esille, kertovat Narvin riparin isoset Kiia (vas.), Anni, Lotta, Maria, Aino ja Luukas.

Kesäkuussa vietettiin rippileiriä Narvijärven rannalla Narvin kesäkodissa. Mukana oli leiriläisiä, isosia ja ohjaajia − jännitystä, opiskelua ja vesileikkejä. Mitä rippileirin päivään kuuluu?

Alkujännitys suli saunassa

Kesäkuun aamuaurinko lämmittää Lapin Narvijärven kesäkodin rantakalliota. Kello ei ole vielä yhdeksääkään, mutta lämpöasteita on jo melkein kolmekymmentä.

Leiriläiset Linda Lehtola ja Kaisa Sovinen ovat käyneet jo aamupalalla ja levittävät aurinkorasvaa majoitusmökin terassilla.

−Isoset järjestivät meille musikaalisen herätyksen kahdeksalta, Kaisa kertoo.  Silloin on aika mennä aamupalalle.

Lappilaiset Kaisa ja Linda tulivat mielellään leirille ja ovat viihtyneet leirillä ”ihan hyvin”. Kaverukset tunsivat lähes kaikki leiriläiset jo entuudestaan. Osa on ollut keskenään jo samassa alakoulussa. Siitä huolimatta leirillä oli ensimmäisenä päivänä jännitystä ilmassa.


Leiriläiset Linda Lehtola (vas.) ja Kaisa Sovinen nauttivat aamuauringosta majoitusmökin terassilla.

-Aluksi kukaan ei puhunut oikein mitään. Mutta kun mentiin saunaan, alettiin puhua keskenämme. Sen jälkeen on ollut mukana tunnelma.

Kello alkaa lähestyä yhdeksää ja leiriläisiä valuu rantaa kohden. On yhteisen aamuhartauden aika.


Aamuhartaudessa luetaan Raamatun tekstejä, muun muassa sananlaskuja ja lauletaan.

Aamuhartauden lopuksi leirin ohjaaja Jonna Ala-Paavola ohjaa leiriläiset oppitunnille. Oppitunnit kuuluvat leirin päiväohjelmaan ja niillä käsitellään muun muassa kristittynä elämistä ja käsitystä Jumalasta. Tämän päivän oppitunnilla aiheena on hyvä ja paha.

Tänään teemana oli hyvä ja paha. Tehtävänä oli kuvata taivaallista ja sitä, mikä leirillä on parasta. Useimmissa kuvissa näkyy ranta, mutta onpa kuvissa myös majoitusmökin kerrossänky.

Tavoitteena löytää itselle sopiva tapa toteuttaa hengellisyyttä

Seurakuntapastori Lotta Hatakka ja nuorisotyönohjaaja Assi Kaitila ovat kokeneita riparinvetäjiä. Lotalla ripareita on takana jo kymmenen ja Assilla parikymmentä.

−Onhan tämä intensiivistä. Leirillä ollessa koko ulkomaailma unohtuu, Assi kuvaa rippikoulun tunnelmaa.

−Mukavaa, mutta haastavaa, Lotta kertoo. Jokainen rippileiri suunnitellaan etukäteen ja leirillä toimitaan kuitenkin erilaisten tilanteiden edellyttämillä ehdoilla. Rippileirin tavoitteisiin kuuluu muun muassa kristinuskon merkityksen ja sanoman pohtiminen sekä mahdollisuus toisten ja Jumalan kohtaamiselle.

Pastori Lotta Hatakka (vas.) ja nuorisotyönohjaaja Assi Kaitila kokevat tärkeäksi, että jokaisen leiriläisen kanssa ehtii jutella leirin aikana.

−Edellytyksenä on, että jokainen leiriläinen saa olla oma itsensä ja tulla kohdatuksi omana itsenään. Leirin aikana yritämme yhdessä löytää erilaisia tapoja toteuttaa hengellisyyttä. Jokaisella on täällä mahdollisuus löytää itselleen sopiva juttu.

−Opettelemme ja pohdimme viikon ajan mitä on elää kristittyinä, Lotta tiivistää.

−Esimerkiksi aamurukoushetkessä on tietty kaava jota toistetaan. Silloin luetaan erilaisia tekstejä ja lauletaan, kertoo Assi.

Narvin rippileirillä on 22 leiriläistä, kuusi isosta, kolme ohjaajaa ja yksi yövalvoja.

−Kokeilimme viime vuonna leiriohjelman vetämistä niin, että kaikki ohjaajat ovat kaikessa mukana, mutta se oli raskasta. Sillä tyylillä tuli noin 17 intensiivistä työtuntia vuorokautta kohden. Nyt Narvin leirilläkin Lotta ja Assi pitävät pienen tauon kun Jonna vetää oppitunteja.

−Lisäksi nyt meillä on parempi mahdollisuus jutella isosten ja leiriläisten kanssa ja tutustua heihin. Jokainen heistä on niin omanlainen ja upea persoonansa, Lotta kertoo hymyillen.

Raamatun kertomuksia rennosti löhöillen

Lounaan jälkeen on hetki vapaa-aikaa. Pari leiriläistä ottaa rennosti makoilemalla vesilelujen seassa saunan terassilla. Aino, Eevi, Viivi ja Tiia pyydystävät pikkukaloja.

−Kivointa tähän mennessä leirillä on ollut uiminen, Aino kertoo. Muut ovat samaa mieltä, ja myös nukkuminen ja vapaa-aika miellyttävät. Leirin omassa keittiössä valmistettavaa ruokaa kehutaan.


Ainon (vas.), Eevin, Viivin ja Tiian mielestä konfirmaatio on tärkeä, onhan se rippikoulun päätöstapahtuma.

Kalastuksen jälkeen vuorossa on raamattulöhis. Kuulostaako tutulta? Ei välttämättä, sillä kyse on uudenlaisesta tavasta tutustua Raamattuun.

−”Raamattulöhis” on raamatunlukuhetki, jolloin saa kuunnella Raamatun kertomuksia mukavasti löhöillen, Lotta selvittää. Hän lukee Jaakko Heinimäen kirjoittamaa Suomen Lasten Raamattua. Kaikki leiriläiset ja isoset ovat tilavassa saunatuvassa. Nuoret saavat istua tai makoilla, miten kukakin kokee mukavaksi.Raamattulöhiksen aikana saa ottaa mukavan asennon puoleksi tunniksi ja kuunnella raamatun tarinoita.

 

Vaikka leirillä on jo kolmanteen päivään mennessä havaittu yökukkumista, nuoret ovat raamattulöhiksen aikana todistettavasti hereillä. −Eilen luin tarinaa Jaakobin naimisiinmenosta. Se oli jäänyt edellisellä lukukerralla kesken ja luin pienen pätkän aiemmin lukemaani kertaukseksi. Yleisöstä kommentoitiin heti, että ”tää kohta luettiin jo!”, Lotta nauraa.

Raamattulöhiksen jälkeen syödään välipalaa ja sitten on vuorossa isosten vetämää ohjelmaa – skaba eli leiriläisistä muodostettujen ryhmien välinen kisa ja iltaohjelmaa.

Isoset rohkaisevat ja luovat yhteishenkeä

−Hienointa on se, että kun leirin aluksi jollain leirillä on ollut sellainen vähän vastahakoinen fiilis leiriä kohtaan, niin viimeisinä päivinä valitetaan, että miksi leiri kestää vain viikon, kertovat isoset Maria Tuomola ja Luukas Nurmi. He ovat isostoiminnan konkareita ja isosina jo neljättä kesää.

Isosten tärkeä tehtävä on yhteishengen luominen. Sitä tehdään esimerkiksi erilaisten pelien ja leikkien avulla. Isonen on myös kuuntelija ja rohkaisija. Leiristä ja leirin ohjaajista riippuen hoidetaan myös ohjaajien määräämiä tehtäviä. Kaikki isoset kuitenkin kertovat, että tärkeintä on näyttää esimerkkiä siitä, kuinka ollaan rennosti oma itsensä. Kenenkään ei tarvitse vetää roolia.
 

Narvin riparin isoset näyttävät esimerkkiä kuinka jokainen saa olla oma itsensä ja kelpaa juuri sellaisena kuin on. Kuvassa vasemmalta Aino Lamminpää, Lotta Perttala, Maria Tuomola (edessä), Anni Elonen, Luukas Nurmi ja Kiia Kajakallio.

−Omalla riparillani minuun teki vaikutuksen se, että isoset oikeasti välittivät siitä että kaikilla on kivaa, Luukas kertoo. Jokainen saa osallistua leikkeihin omaan tahtiinsa ja ketään ei pakoteta mukaan väkisin. Ensimmäistä kertaa isosena työskentelevä Kiia kertoo, että hän odottaa isoskokemuksensa tuovan itselleenkin lisää rohkeutta.

−Isosena saa tosissaan kokeilla omia rajojaan ja mennä epämukavuusalueelle, Maria täydentää.

−Ripari tuo jokaisesta parhaat puolet esille.

Viikon kestävän rippileirin päiväohjelma on monipuolinen. Tulo- ja lähtöpäivillä on oma ohjelmansa.

Voit seurata Rauman riparikuulumisia instagramissa seuraamalla Kalliokamaria ja/tai tunnistetta #raumanriparit2019
 

« Uutislistaukseen