Kanttori koskettaa musiikilla – ”en laske harjoittelutunteja, sillä musiikki on minulle paljon enemmän kuin pelkkä työ”

19.11.2019 13.30

Kuvassa kolme ihmistä juttelee keskenään kirkon sakastissa

Millainen on kanttorin työpäivä? Kuinka kanttorin työ on muuttunut vuosien kuluessa? Kuka päättää mitä kirkossa soitetaan?

Pääsin yhden tavallisen työpäivän ajaksi kanttori Saara Kukon matkaan.

Saaran syksyinen työpäivä alkaa Haappusten kirkolla hieman ennen kymmentä. Seurakunnan pienille kerholaisille ja kaikille perheille suunnattu enkelikirkko on lyhyt hartaushetki, jossa lauletaan tuttuja hengellisiä lauluja ja lorutellaan yhdessä.

Enkelikirkon päätteeksi lapset keskittyvät kuuntelemaan loppumusiikkina Saaran improvisaatiota eräästä lasten virrestä.

- Intohimo musiikkiin kylvetään jo lapsena, siksi lapsillekin pitää tarjota mahdollisuuksia kuulla elävää musiikkia.

Enkelikirkkko on lapsille suunnattu hartaushetki. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Kaukonen lukee lapsille.

Tämän tiistain työpäivä koostuu Saaralla kahden messun lisäksi urkuohjelmiston päivittämisestä ja harjoittelusta. Työpäivä ei kuitenkaan pääty vielä iltapäivän viikkomessun jälkeen, harjoittelua on tarkoitus jatkaa kotona.

- Asun Porissa, joten työmatkan aikana ehdin avata ääntä ja kertailla tulevan työpäivän asioita. Suoritin juuri laulun A-tutkinnon. Harjoittelu vei kaiken vapaa-aikani ja paljon tilaa ajatuksista. Nyt on hyvä hetki alkaa valmistella kiireisen joulun ajan musiikkeja, sillä marras-joulukuussa harjoittelulle ei enää ole aikaa.

Johtavan kanttorin työviikko koostuu kirkollisista toimituksista ja niiden valmistelusta, hallinnollisista töistä sekä erilaisten projektien, kuten konserttien, edistämisestä.

- Työt ovat ilta- ja viikonloppupainotteisia, minulla on yksi viikonloppu vapaata per kuukausi. Viikolla, kun on vähemmän toimituksia, harjoittelen esimerkiksi viikonlopun siunaustilaisuuksien musiikkeja.

Intohimoammatti – kun aika on tiukilla, harjoittelu hoituu myös kotitöiden ohessa

Viikkomessun alkuun on muutama tunti aikaa, joten ehdimme istua hetkeksi kahville ja jutella siitä, kuinka Saarasta tuli kanttori. Vuodesta 2013 asti Rauman seurakunnassa työskennellyt Saara kertoo opiskelleensa edelliset 23 vuotta työn ja perhe-elämän ohella.

- Hain Sibeliusakatemiaan, kun olin lukion toisella luokalla. Pääsin sisään ja suoritin lukion viimeisen ja akatemian ensimmäisen vuoden päällekkäin. Valmistuin musiikin maisteriksi vuonna 2002. Sen jälkeen olen opiskellut pianonsoiton opettajaksi ja suorittanut urkusolistiset opinnot sekä opiskellut laulua niin yksityisesti kuin ammattikorkeassakin. Viimeisimpänä suoritin tämän laulututkinnon. Opinnot riittävät nyt hetkeksi aikaa. 

Harjoittelun Saara hoitaa edellä mainittujen automatkojen lisäksi myös kotitöiden ohella ja iltaisin, kun lapset ovat jo nukkumassa.

-  Aina ennen tutkintoa käytin kaikki vapaapäivät harjoitteluun. Myös kotitöiden ohessa pystyy harjoitella. Musiikki on minulle paljon enemmän kuin pelkkä työ, en laske tunteja kun harjoittelen.

Saara kertoo olevansa kiitollinen, että pääsee toteuttamaan omaa muusikkouttaan nykyisessä työssään. Rauman seurakunnalla on neljä kanttoria. Virat on painotettu kunkin vahvuuksien mukaan.

- Näen, että kaikista opinnoistani on ollut välitön hyöty tälle työlle ja sen laadulle. Olen kiitollinen kaikista mahdollisuuksista, joita minulla virkani puolesta on. Suurempien musiikillisten kokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen on hieno lisä niin sanotun tavallisen työn oheen.

Tiiminä hyvin valmisteltu ja suunnitelmien mukaan etenevä messu on Saaran mukaan aina palkitsevaa työntekoa, samoin esimerkiksi pitkään valmistellut konsertit. Liikuttavimmat hetket tulevat työssä kuitenkin vastaan täysin yllättäen.

- On koskettavaa nähdä, miten kaiken ikäiset ihmiset ovat musiikin äärellä aidoimmillaan. Mieleen on erityisesti jäänyt eräs kehitysvammaisille suunnattu joulupäivän hartaus, jossa kaikki mukanaolleet laulouvat aidosti ja omalla nuotillaan. Kirkkomusiikin tärkein tehtävä on tuoda evankeliumia esille. Se sanoma avautuukin monille ihmisille voimakkaimmin juuri musiikin kautta.

Tietokone on kanttorille yhä tärkeämpi työväline

Pyhän Ristin kirkon urkuparvi on Saaralle mieluisa paikka työskennellä. Urkujen ja oman lauluäänen lisäksi tietokone on kanttorille yhä tärkeämpi työväline. Tietokoneen kautta hoituu paitsi lähes kaikki viestintä, myös mahdollinen sävellysten teko.

Saara avaa läppärin urkujen viereen, vastaa muutamaan sähköpostiin, tarkastaa tulevan pyhäpäivän tekstin ja alkaa selailla nuotteja.

- Bachin laaja tuotanto on minulle mieluisinta musiikkia. Minulla on pitkän opiskelu-uran ansiosta melko laaja ohjelmisto harjoiteltuna ja voin sieltä palauttaa kappaleita lihasmuistiin nopeallakin aikataululla. Työstä katoaa kuitenkin mielekkyys, jos en koko ajan opettele myös uutta.

Saara muistuttaakin seurakuntalaisia olemaan aktiivisia musiikkitoiveidensa kanssa, sillä kanttorit opettelevat mielellään uutta musiikkia.

- Esimerkiksi siunaustilaisuudessa meidän kanttorit laulavat mielellään. Kirkkomusiikki on todella laaja genre, toisin kuin helposti ajatellaan.

Johtavan kanttorin työlistalla on kuitenkin paljon muutakin kuin soittoa, laulua ja kuoronjohtoa.

- Teen työvuorolistat kaikille kanttoreille, hoidan sijaiset ja heidän perehdyttämiset, huolehdin budjetin laatimisesta ja noudattamisesta, teen toimintakertomukset ja toimin kanttoreiden esimiehenä. Tämän puolen kanttorin työstä olen oppinut vasta työn kautta.

Hallinnollisen puolen työt ovat Saaran mukaan lisääntyneet vuosien varrella.

- Kaikki paperitöihin käytettävä aika on pois musiikista ja se ei tunnu mukavalta. Toivon, että jossain vaiheessa minulla olisi enemmän aikaa keskittyä taiteelliseen toimintaan.

Toimiva tiimityö välittyy seurakuntalaiselle saakka

Puolisen tuntia ennen viikkomessun alkua Pyhän Ristin kirkon sakastissa käy kuhina. Yhden jumalanpalveluksen takana todella saattaa olla jopa kymmenien ihmisten työ, jos mukana on esimerkiksi kuoro, niin kuin nyt on.

- Ennen messua käyn liturgin kanssa läpi vielä messun mahdolliset erikoispiirteet. Virret ja muut musiikit tiedän jo etukäteen, mutta tässä vielä varmistamme, että olemme kaikki samassa käsityksessä tapahtuman kulusta.

Saara Kukko ja pastori Ilkka Riihimäki valmistautuvat sakastissa päivämessuun.

Saara uskoo, että hyvä yhteistyö välittyy seurakunnalle kirkonpenkkiin asti.

- Kun minä luotan, että liturgi hoitaa hommansa ja hän luottaa, että minä hoidan omani, jää hieman tilaa myös improvisoinnille. Joskus esimerkiksi saarnan aikana saatan vaihtaa hieman suunnitelmaa vastausmusiikin kanssa, jos saarnassa nousee esiin jotain, mitä en ollut etukäteen ehkä huomannut ajatella.

Kaikki vaikuttaa olevan viikkomessua varten kunnossa. Saara kiipeää takaisin urkuparvelle. Kirkon kellot kutsuvat jo messuun, mutta vielä ehtii vastata muutamaan sähköpostiin ennen ensimmäistä virttä.

« Uutislistaukseen