Uutiset

Uutislistaukseen

Vanhemman ei tarvitse pärjätä yksin

12.2.2020 14.25

Äitinä ja isänä oleminen on etuoikeus ja suuri ilonaihe. Välillä se kuitenkin myös väsyttää, ärsyttää ja uuvuttaa. Silloin, kun arjessa on haasteita, vanhemmat tarvitsevat tukea. 

Suomalaisessa kulttuurissa vallitsee vahva yksin selviämisen perinne. Ajattelemme helposti, että vanhempien tulisi selvitä omillaan. Kasvattaminen on kuitenkin vaativa tehtävä, johon kuuluu saada apua ja tukea.

Tarpeeksi varhain annettu tuki vahvistaa vanhempien voimavaroja. Siksi on tärkeää, että perheille on tarjolla kynnyksettömiä tuen muotoja jo ennen kuin on hätätilanne. Kansalaisjärjestöillä ja seurakunnilla on keskeinen rooli vanhemmuuden tukijana.

Turvallinen koti toiveissa

Vanhemmuuden vahvistamiselle on tarvetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nelivuotiaiden lasten terveyteen liittyvässä tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikki vanhemmat kaipaavat tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta, mutta tuen tarve jää usein kertomatta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelimeen tulee vuosittain 1 500 yhteydenottoa. Yleensä vanhemmat haluavat keskustella tai purkaa tunteitaan, joista tyypillisimpiä ovat riittämättömyys, epäonnistuminen ja syyllisyys.

Tutkimukset osoittavat, että myönteinen suhde lapsen ja vanhemman välillä edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Myös lapset ovat tuoneet tutkimuksissa esiin vanhemmuuden merkityksen hyvinvoinnilleen. He toivovat turvallista kotia, jossa heihin suhtaudutaan oikeudenmukaisesti ja huolehtivasti.  

Hyvä keskusteluyhteys vanhempiin suojaa nuorta

Nuorille suunnatuissa tutkimuksissa on havaittu, että nuoret toivovat, että perheille olisi tarjolla tukea muutenkin kuin akuuttitilanteissa. Nuorten mukaan tukea tarvitaan erityisesti perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja riitatilanteiden käsittelyyn.

Nuoret, jotka puhuvat vanhempiensa kanssa iloistaan ja suruistaan, ovat elämäänsä selvästi tyytyväisempiä kuin vähemmän keskustelevissa perheissä kasvaneet. Vuonna 2018 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan lasta ja nuorta suojaavat hyvä keskusteluyhteys vanhempiin, arjen ennustettavuus ja kiinnostus nuoren asioihin.

Fakta:

40 % keräystuloksesta jää Suomeen.

Puolet kotimaan osuudesta käytetään vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta vahvistaviin, kynnyksettömiin tukitoimiin eri puolella Suomea. Apu voi olla esimerkiksi vertaistukea vanhemmalle, perheen yhteinen harrastusmahdollisuus tai luotettavan aikuisen tuki kuormittuneille perheille. Keräysvaroilla käynnistettävässä hankkeessa kumppaneina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään keräävän seurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimintoihin.

Vertaisapua kasvatushaasteisiin perhekahvilasta

Nadia Frija on 10-vuotiaan Sofian, 2-vuotiaan Waltonin ja kuusikuisen Constan äiti Keravalta. Esikoinen syntyi, kun Nadia ja hänen miehensä olivat 19-vuotiaita.

Lapsen saaminen nuorena toi omat haasteensa vanhemmuuteen. – Esikoisen kanssa oli epävarmuutta, enkä luottanut itseeni. Olin kuitenkin sitoutunut vanhemmuuteen ja halusin tehdä parhaani. Suoritin äitiyttä millintarkasti, enkä osannut höllätä, toteaa Nadia.

Hän sai neuvolasta apua vauvavaiheeseen ja isovanhemmilta lastenhoitoon, mutta tukea kasvattamiseen oli aluksi vaikea löytää. – Haluan kasvattaa lapsistani onnellisia ihmisiä, joilla on hyvät elämänarvot. Perhe on minulle tärkein asia maailmassa.

Kasvatusvinkkejä Nadia on ammentanut kirjoista ja toisilta vanhemmilta. Keravan kaupunginkirjastossa sijaitsevassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Me-talon perhekahvilassa vertaistukea on tarjolla joka päivä. – Se on ihana paikka, jossa on toimintaa lapsille ja aikuisille. Keskusteluryhmissä voi vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. Sofian ollessa koulussa käyn poikien kanssa Me-talossa monta kertaa viikossa.

Kolmen lapsen kotiäidin päällimmäiset tunnetilat ovat tällä hetkellä ilo ja kiitollisuus. – Nautin siitä, että saan olla lasteni arjessa läsnä. Olen kypsynyt vanhemmuudessa ja osaan ottaa jo vähän rennommin, Nadia summaa.

Katso video Nadjan tarinasta:
https://www.youtube.com/watch?v=VF86QqA1Y8Q&feature=youtu.be

 

Tekstit: Saila Aarnio. Kuva: Ville Räty.


Lähteet: Jukka Mäkelä, Vanhempainpuhelimen ja netin vuosiraportti 2018, Jaana Poikolaisen tutkimus 2014: 17-19, Paananen ym. 2019, Kouluterveyskysely (Halme ym. 2018: 12), Tilastokeskus StatFin-tietokanta ja Perheet 2016, Morig & Kerppola 2019, 93-94, 98 ja https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia