Kuka olet?
Olen Valtteri Virta, raumalainen perheenisä ja pappi. Olen 38-vuotias. Tällä hetkellä työskentelen Kokemäen seurakunnan vs. kirkkoherrana. Olen virkavapaalla Rauman seurakunnan kappalaisen virasta. Olen koulutukseltani teologian maisteri.

Luottamustehtäviäni: Toimin JUKO ry:n luottamusmiehenä Rauman seurakunnassa (tosin nyt virkavapauden vuoksi tilapäisesti tauolla). Kuulun AKI-liitot ry:n valtuustoon sekä Suomen kirkon pappisliiton valtuustoon. Vapaa-ajan harrastusten puolella toimin Unajan metsästäjät ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Harrastan eränkäyntiä, liikuntaa, lukemista ja asioiden ihmettelyä.

Miksi haet Rauman kirkkoherraksi?

Ajattelen, että Rauman seurakunnassa tarvitaan nyt pitkäjänteistä sitoutumista seurakunnan johtamiseen ja kehittämiseen. Seurakunnat ovat isojen muutosten ja haasteidenkin edessä tulevina vuosina. Minulla on vahva käsitys ja kokemus siitä, miten tähän päivään on tultu, Rauman seurakunnan kohdalla ihan paikallisellakin tasolla. Samalla katseeni on pitkällä tulevaisuudessa, niissä monissa mahdollisuuksissa, joilla mennä eteenpäin. Olisin valmis tarjoamaan Raumalla omaa osaamistani tulevien vuosien edessä oleviin haasteisiin.

Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?

Oma uskoni on luottamusta. Se on usein oman rajallisuuteni ja vajavaisuuteni tunnustamista. Jumala ja elämä kyllä opettaa nöyryyttä, mutta samalla on järisyttävän vapauttavaa suostua olemaan pienenä ja Jumalan kannateltavana. Armo ei silloin ole vain käsite, vaan kokemus. Työni ydinsisältö on välittää tätä Jumalan armoa eteenpäin eri tavoin. Sitä tehdään myös seurakunnan johtamisessa, kun huolehditaan kaikista niistä rakenteista, joiden kautta ihmiset voivat tulla seurakunnan ja sen sanoman yhteyteen.

Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?

Ajattelen, että kirkkoherran tulisi olla jatkuvasti ”kuulolla” siitä, mitä kaupungissa on meneillään. Hallinnon ja esimiestyön huolellinen hoitaminen on kirkkoherranvirassa tärkeää. Mielestäni yhtä tärkeää on se, että seurakuntalaiset tietävät, että kirkkoherran työhuoneen ovi on auki ja kirkkoherra näkyy aika ajoin vaikkapa pystökaffella ja Lukon peleissä, jos seurakuntalaiset tahtovat tulla puhumaan ajatuksistaan ja toiveistaan. Tekisin kyllä töitä sen eteen, että me kaikki raumalaiset voisimme tuntea tämän seurakunnan turvallisena, kotoisana ja omana yhteisönämme.

Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?

Koko Euroopassa on meneillään kulttuuri-ilmapiirin muutos, joka heijastuu myös seurakuntiin. Samanlainen jäsenkato koskee monia yhdistyksiä, järjestöjä, puolueita, ammattiliittoja ja oikeastaan kaikkia tahoja, joihin liittyy pitkäaikainen sitoutuminen jäsenyyden kautta. Yksittäisen kirkkoherran työpanoksella tämän globaalin muutoksen pysäyttäminen on hyvin vaikeaa. Tietysti tämän yksittäisen ihmisen toimien rajallisuuden oivaltaminen saattaakin jo vähän auttaa asiassa: Seurakuntien elinehto tulevaisuudessa on se, että seurakuntalaisia osallistetaan nykyistä enemmän seurakunnan toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteisöllisyyden ja Jumalan kaipuu ei ole vähentynyt, vaikka ne ovatkin muuttaneet muotoaan. Seurakuntalaisilta on ihan tosissaan kysyttävä, mitä he toivovat ja miten he voisivat olla mukana vaikkapa vapaaehtoisuuden kautta rakentamassa yhteistä seurakuntaa. 

Mitkä ovat mielestäsi Rauman seurakunnan vahvuuksia?

Rauman seurakunnan ehdoton vahvuus on sen monipuolisuus. Rauma on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa on hyvä uskoa, toivoa ja rakastaa. Rauman seurakunta on vuosisatojen ajan elänyt ja kehittynyt kaupungin mukana ja välittänyt monin tavoin sanomaa Jumalan armosta kaupunkilaisille. Tänäkin päivänä seurakunnan toiminta on monipuolista ja tarjoaa paljon erilaisia tapoja ja keinoja elää todeksi uskoa, toivoa ja rakkautta. Tämän taustalla on tietysti myös eräs Rauman seurakunnan iso vahvuus: Osaava, monipuolinen ja sitoutunut työporukka palvelee raumalaisia suurella sydämellä ja haluaa varmasti jatkossakin tehdä niin.

Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan pitää jatkossakin hyvänä taloudellisten paineiden keskellä?

Kirkolliset palvelut ovat hyvin laaja käsite, joka voidaan ymmärtää monella tavalla. Kaikessa kirkon toiminnassa on toki tulevaisuudessa mietittävä joustavia ja luovia tapoja hoitaa asioita pienenevillä resursseilla. Se on samalla haaste, mutta myös mahdollisuus miettiä ja järjestää asioita helpommaksi. Turhan hallinnon keventäminen on kokonaiskirkonkin tavoite. Lähimmäisenrakkauteen liittyvät palvelut ovat kirkon ydintoimintaa, ja on tärkeää, että niiden kohdalla säilytetään ja ylläpidetään toimivia yhteistyösuhteita yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Seurakuntalaisten mahdollisuuksia auttamiseen ja palveluun on myös lisättävä. Tämä saattaa tehdä joiltain osin kirkon palveluista mutkattomampia, vähemmän byrokraattisia ja lisäksi kustannustehokkaampia. Tulevaisuudennäkymät eivät siis ole vain synkkiä.

Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?

Tämä kysymys nousee esille usein, kun seurakunnalle etsitään johtajaa. Näin siitäkin huolimatta, että tätä kysymystä ei voida ratkaista seurakuntien paikallistasolla. Paikallistasolla tulee toimia niin, että kaikki voivat kokea olevansa tervetulleita mukaan seurakunnan toimintaan ja yhteyteen. Koen tärkeäksi, että paikallistasolla toimiva seurakunnan johtaja sitoutuu työssään kirkon yhteisiin päätöksiin. Näin teen itsekin, sitoudun noudattamaan kirkolliskokouksen päätöksiä tässä asiassa.

Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?

Johtamisfilosofiani on tarkoituksenmukaisuus. Eri asioita johdetaan eri tavoin, kulloinkin parhaiten tilanteeseen sopivalla tavalla. Yhteen johtamisfilosofiaan tai -tapaan jumiutuminen johtaa vaikeuksiin ennemmin tai myöhemmin. Myös ihmisten johtamiseen pätee lopulta sama lainalaisuus. Ihmiset ovat yksilöllisiä ja tarvitsevat kukin eri tavoin esimiehen tukea työssään. Tärkeintä on kuunnella ihmisiä ja etsiä heidän kanssaan yhdessä sellaisia työtapoja, joissa he pääsevät parhaiten hyödyntämään osaamistaan seurakuntalaisten palvelemiseksi.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Lapsille luin iltasaduksi Mauri Kunnaksen ”Koiramäen Suomen historia”. Itselleni luin iltasaduksi hiljattain Eero Huovisen ”Äitiä ikävä”. Molemmat lukemisen arvoisia!

Tutustu kaikkiin kirkkoherran vaalin ehdokkaisiin ja seuraa paneelikeskustelua

Juttuja julkaistaan 17.-19.2. ja löydät ne kaikki seurakunnan verkkosivujen kirkkoherranvaalisivulta www.raumanseurakunta.fi/kirkkoherranvaali.

Tervetuloa seuraamaan kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalipaneelia tiistaina 23. helmikuuta klo 18 Rauman seurakunnan Youtube-kanavan kautta tai Radio Ramonassa. Voit lähettää kysymyksiä vaalipaneeliin ennakkoon 20.2. mennessä riitta.granroth@evl.fi.