Uutiset

Uutislistaukseen

Luminen kirkko ja teksti: tutustu kirkkoherraehdokkaisiin: Petri Laitinen

Tutustu kirkkoherraehdokkaisiin! Esittelyssä Petri Laitinen

19.2.2021 08.12

Tässä juttusarjassa jokainen kuudesta Rauman seurakunnan kirkkoherran viran hakijasta esittäytyy ja vastaa samoihin kysymyksiin. Neljännessä osassa vuorossa Petri Laitinen.

Kuka olet?
Olen 53-vuotias ja työskentelen Laitilan seurakunnan kirkkoherrana. Koulutukseni on teologian tohtori 

Luottamustoimet: Laitilan Rotaryklubin past presidentti, Turun Kuule Köyhää-yhdistyksen perustajajäsen, Suomen katulähetysliiton vpj., Takuusäätiön varajäsen, Systemaattisen teologian laitosryhmän jäsen, Viis Papeista ry:n sihteeri. 

Harrastukseni: Perhe, lenkkeily, matematiikka, tilastotiede, psykologian tutkimus, orkesteriteosten ja laulujen säveltäminen. 

Petri Laitinen

Miksi haet Rauman kirkkoherraksi? 

Viran kriteerit vastaavat osaamistani. Minulla on vahvaa taitoa ja kykyä johtamisen ja hallinnon kaikilla eri osa-alueilla. Henkilöstöjohtamisesta kokemusta on yli kymmenen vuoden ajan eri työyhteisöistä (Turun diakoniakeskus, Kustavin, Taivassalon, Pyhärannan ja Laitilan seurakunta). Hallinnollinen johtaminen on aina ollut vahvuuteni, mistä olen saanut palautetta erityisesti luottamushenkilöiltä. 

Kiinteistö – ja talousasiat ovat minulle hyvin tuttuja. Olen hoitanut niitä vahvassa yhteistyössä talouspäällikön kanssa useammassa seurakunnassa. Osaan johtaa seurakuntaa hyvässä yhteistyössä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Toisaalta kannan myös vastuuta tehdyistä päätöksistä.  Olen johtaja, joka osaa kehittää seurakuntaa. Niissä seurakunnissa, joita olen palvellut, jäsenkato on tyrehtynyt ja aktiivien määrä moninkertaistunut.  Johtamisessa pidän kirkkaasti mielessä seurakunnan perustehtävän toteutumisen: evankeliumin julistamisen. 

Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi? 

Uskoni on Kristus-keskeistä. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen, mutta teen yhteistyötä kaikkien herätysliikkeiden kanssa. Minulla on ystäviä kaikista eri herätysliikkeistä. Arvostan ja kuuntelen eri tavoin uskovia ihmisiä. 

Työssäni pyrin kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti. Uskoni auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta: jokainen meistä on luotu ainutlaatuiseksi. Ei ole ketään kahta täysin samanlaista. Toisaalta pidän kiinni yhteisistä pelisäännöistä. Jokaisen meistä tulisi ajatella yhteistä hyvää: kohdella toista niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.  Uskoni antaa voimaa työhön. Jeesuksen ylösnousemus osoittaa, että aina on toivoa. Jumala kääntää kaiken hyväksi, kun häneen turvaamme. Uskoni antaa myös rohkeutta muuttaa se, mikä pitää muuttaa ja olla muuttamatta sitä, mikä toimii hyvin. 

Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?

Kehittäisin tehtäväkenttääni kaiken sen hyvän työn pohjalta, jota Rauman seurakunnassa tehdään nykyisin. Kehitän taloutta verkostoituen ja löytäen uusia tulolähteitä. Talouden rakenteita tulee tarkastella ennakkoluulottomasti. Kiinteistöistä tulee olla valmiutta luopua tarvittaessa. Työyhteisön sisällä panostan työhyvinvointiin, ulospäin suuntautuvan työn resurssointiin, hallinnon sujuvuuteen sekä viestinnän avoimuuteen.

Suuntaisin seurakunnan työtä sinne, missä ihmiset ovat. Suuntaan yhteisöllisyyttä ulospäin niin, että paikallisesti muotoutuu verkosto myös uusien toimijoiden kanssa (esim. yritysten, työpaikkojen, kulttuuritoimijoiden ja paikallis-tv:n kanssa).  Vapaaehtoistyötä on hyvä kehittää niin, ettei vapaaehtoisiksi mukaan kutsuta ainoastaan aktiiviseurakuntalaisia, vaan kaikki verkostot ja yhteydet otetaan käyttöön. (Näin esim. Laitilassa viime vuosien aikana vapaaehtoisten määrä on kasvanut voimakkaasti.)

Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä? 

Tarvitaan arkisen seurakunnallisen perustyön laadukasta tekemistä. Sen mahdollistamiseksi johdolta tarvitaan kaukokatseisuutta ja riittävää resurssointia. Toiseksi tulee suuntautua ulospäin. Meidän tulee olla proaktiivisia ja mennä sinne, missä ihmiset ovat. Esim. työikäiset ovat työpaikoilla ja nuoret ovat sosiaalisessa mediassa.  Nuorille jatkuva sosiaalisen median vuorovaikutus on tärkeää. Heidän kohdallaan ei riitä se, että tapahtumia tiedotetaan, vaan seurakunnan tulee kommentoida vuorovaikutteisesti jo toteutunutta ja olla vuorovaikutuksessa esim. livestriimausten ja muiden lähetysten yhteydessä. 

Yhteisöllisyyden rakentaminen saa ihmiset kokemaan seurakunnan merkitykselliseksi - niin seurakunnan seinien sisäpuolella, sosiaalisessa mediassa kuin yhteiskunnassakin. Meidän tulee verkostoitua ennakkoluulottomasti. Seurakunnassa tarvitaan ”sisäänheittotuotteita”, jotka saavat ihmiset kiinnostumaan. Tällaisia ovat esim. Iskelmämessu, Selviytyjät-raamattusarja, Mopoautokirkko ja Epäilijöiden klubi. 

Mitkä ovat mielestäsi Rauman seurakunnan vahvuuksia? 

Rauman seurakunnan taloustilanne mahdollistaa vielä varsin monipuolisen toiminnan. Työntekijäjoukossa on vahvaa osaamista niin kirkkomusiikin kuin rippikoulu-, nuoriso-, lapsi- ja diakonityön osalta. Viestintään on panostettu (mm. viestintäsihteeri ja -päällikkö). Sosiaalisen median viestintä on kehittynyt tiedottavasta vuorovaikutukselliseen suuntaan. 
Rauman seurakunta on hienolla tavalla pystynyt uudistumaan. Henkilö- ja työyhteisöristiriidat on pystytty selvittämään ja rakentamaan uutta yhteisöllisyyttä ja uusi strategia. On panostettu toiminnan kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen (esim. Franssinmessu), kuten myös tunnettuustutkimukseen ja brändäämiseen. Luottamushenkilöt hahmottavat oman roolinsa selkeästi ja vastuuntuntoisesti. Suunta on oikea siinä, että pyritään kehittämään vapaaehtoistyötä ja saamaan tavoitettua aidosti uusia vapaaehtoisia.  
Yhteistyötä on tehty niin Rauman Lukon kuin OKL:n kanssa. Kappeliseurakunnissa erityisesti vaalitaan hyvää yhteistyötä herätysliikkeiden, järjestöjen ja kyläyhdistysten kanssa. Seurakunnalla on potentiaalia yhteistyöhön uusien toimijoiden kanssa. 

Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan pitää jatkossakin hyvänä taloudellisten paineiden keskellä? 

Ensinnä arvostamalla seurakunnan perustyötä. Työntekijöistä välitetään ja pidetään kiinni. Kun vähennyksiä tehdään, ne priorisoidaan koskemaan kiinteistöjä. Virkoja ja tehtäviä täytetään harkiten. Kun jotakin tehtävää ei täytetä, on valmiiksi mietittynä korvaava keino taata palvelun taso. 
Toiseksi vapaaehtoistyöhön panostamisen tulee olla muutakin kuin suunnitelma. Vapaaehtoisten rekrytoinnin tulee suuntautua voimakkaasti muuallekin kuin aktiiviseurakuntalaisiin. Sitä kautta osa nykyisestä palkkatyöstä voidaan hoitaa vapaaehtoistyöllä. 
Kolmanneksi tarvitaan rohkeaa ja ennakkoluulotonta verkostoitumista (Laitilassa: Laitila TV, Wirvoitusjuomatehdas, yritykset, teatteri, baletti, kyläyhdistykset). Seurakunnan tulee panostaa ulospäin suuntautuviin palveluihin esim. työpaikoille, missä suurin osa työikäisestä väestöstä on. Tulee mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?
 
Kirkolliskokous on päättänyt asian. Sen mukaan avioliitto on miehen ja naisen - ei kahden samaa sukupuolta olevan – välinen liitto. Siksi samaa sukupuolta olevia pareja ei tule vihkiä kirkollisesti.  Kirkon työntekijänä olen sidottu kirkon omiin päätöksiin. Toki pidän kirkolliskokouksen linjaa myös Raamatun mukaisena. Seurakunnassa tulee kohdata myönteisesti kaikkia vähemmistöjä, kuten seksuaalivähemmistöjä. 

Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa? 

Johtamisfilosofiani voidaan kiteyttää mottoihin: ”selkeä visio”, ”kirkas suunta” ja ”yhdessä onnistumme”.  ”Selkeä visio” tarkoittaa sitä, että johtamisen tulee perustua yhdessä valmisteltuun ja työstettyyn strategiaan. Johtajan tulee kantaa vastuuta siitä, että jokainen työntekijä, luottamushenkilö ja vapaaehtoinen tiedostaa, miksi seurakuntatyötä tehdään. ”Kirkas suunta” tarkoittaa sitä, että tämän ajan haasteissa meillä tulee olla selkeä käsitys identiteetistämme hengellisenä yhteisönä, miten se poikkeaa muista. ”Yhdessä onnistumme” viittaa siihen, että johtaminen on aina tiimityötä. 

Vahvuuteni ihmisten johtamisessa on valmentava johtaminen.  Roolitan johtajana ”pelaajat”.  Saan heidät pelaamaan joukkueena. Osaan kuunnella aktiivisesti. Ymmärrän ihmisten erilaisuutta. Luon työhyvinvointia edistäviä rakenteita yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa ja työntekijöiden tehtävänkuvia tarkastellen ja kehittäen. 

Minkä kirjan luit viimeksi? 

Viimeksi luin kirkkoisä Augustinuksen teoksen ”Jumalan Valtio”. Augustinus pohtii kirjassaan kristinuskon ja pakanuuden / muiden ideologioiden välistä eroa. Kirkkoisän ajatukset ovat mitä ajankohtaisimpia. Kun kirkkoa uudistetaan, sitä ei saa tehdä sisällön kustannuksella. Emme saa luopua kristillisestä identiteetistä, vaan rohkeasti julistaa sanomaa ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta. Siinä on evankeliumi, Jumalan uudistava voima jokaiselle. Jeesus Kristus on todellinen. Hän tuo meille tulevaisuuden ja toivon. 

Tutustu kaikkiin kirkkoherran vaalin ehdokkaisiin ja seuraa paneelikeskustelua

Juttuja julkaistaan 17.-19.2. ja löydät ne kaikki seurakunnan verkkosivujen kirkkoherranvaalisivulta www.raumanseurakunta.fi/kirkkoherranvaali.

Tervetuloa seuraamaan kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalipaneelia tiistaina 23. helmikuuta klo 18 Rauman seurakunnan Youtube-kanavan kautta tai Radio Ramonassa. Voit lähettää kysymyksiä vaalipaneeliin ennakkoon 20.2. mennessä riitta.granroth@evl.fi.