Uutiset

Uutislistaukseen

Kirkko lumessa ja teksti: tutstu kirkkoherraehdokkaaseen: Olavi Saurio

Tutustu kirkkoherraehdokkaisiin! Esittelyssä Olavi Saurio

19.2.2021 19.26

Tässä juttusarjassa jokainen kuudesta Rauman seurakunnan kirkkoherran viran hakijasta esittäytyy ja vastaa samoihin kysymyksiin. Viidennessä osassa vuorossa Olavi Saurio.

Kuka olet?
Olen 57-vuotias Rauman seurakunnan kappalainen Lapin kappeliseurakunnassa. Koulutukseltani olen teologian lisensiaatti 1990; ja filosofian maisteri.

Keskeiset luottamustoimeni: Pappisliiton alaosaston Satakunnan teologien hallituksen jäsen ja sihteeri.

Harrastukseni ovat: kestävyysjuoksu, klassisen musiikin kuuntelu, teologisen keskustelun seuraaminen, matkailu

Olavi Saurio

Miksi haet Rauman kirkkoherraksi?

Olen toiminut aikaisemmin 14 vuoden ajan Lapin seurakunnan kirkkoherrana. Seurakuntaliitoksen jälkeen olen toiminut koko Rauman seurakunnan työyhteisössä yli 12 vuotta. Nykyinen tehtäväni on ”hioutunut” sellaiseksi, että olen siinäkin voinut luontevalla tavalla hyödyntää aikaisemmasta kirkkoherranvirassa syntynyttä kokemusta. Hakemalla virkaa annan seurakunnalle mahdollisuuden arvioida valmiuksiani toimia kirkkoherranvirassa. Tarvittaessa olen valmis ottamaan seurakunnan toiminnan ja hallinnon kokonaisjohtamisesta tulevan vastuun.

Sitoudun mielelläni seurakunnan kehittämiseen voimassaolevan strategian mukaisesti.

Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?

Uskon Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Kolmiyhteiseen Jumalaan kristillisen kirkon uskon mukaisesti. Olen suuntautunut ekumeenisesti ja kristittyjen yhteyttä korostavasti samalla sitoutuen luterilaiseen tunnustukseen. Jeesus Kristus on ristinkuolemallaan sovittanut ihmisen eron Jumalasta ja uskossa Häneen yhteytemme Jumalaan on palautunut.

Työssäni tärkeintä on evankeliumin välittäminen ja sakramenttien jakaminen, mutta samalla pyrkimys yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Uskosta avautuu toisten huolehtiminen rakkaudessa.

Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?

Jatkaisin seurakunnan toiminnan kehittämisestä nykyisen strategian pohjalta tehtävänä elää todeksi Kristuksen evankeliumia tavoitteena tehdä se ymmärrettäväksi ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Seurakuntalaisen on voitava kokea, että seurakunnassa vallitsee avoin ilmapiiri, jossa jokainen ”voi hengittää vapaasti”. Samalla kristilliseen uskoon vahvasti sitoutuneiden on voitava kokea, että seurakunnassa saa hengellistä ravintoa oman uskon vahvistumiseksi.

Tällä hetkellä erityisenä haasteena on huolehtia yhteisöllisyyden mahdollisuudesta koronan aiheuttamassa erityistilanteessa. Erityisesti pitää tukea niitä seurakunnan jäseniä, jotka ovat joutuneet elämään yksinäisyydessä. Seurakuntalaisia palveleva viestintä on kaikkien seurakunnan työmuotojen haaste. Erityisesti haluaisin huolehtia monipuolisesta jumalanpalveluselämästä. On tärkeää, että seurakuntalaiset voisivat kokea seurakuntayhteyttä myös omalla lähialueellaan Lapissa, Kodisjoella ja Rauman eri kylissä.

Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?

Ajattelen mielestäni realistisesti, että luterilaisen kirkon jäsenmäärä ei ole kääntymässä nousuun, ellei tapahdu jotain yllättävää hengellistä murrosta, joka kanavoituisi nimenomaan luterilaisten seurakuntien piiriin. Elämme maailmassa, jossa erilaiset uskonnolliset virtaukset jatkuvasti lisääntyvät ja osa ihmisistä ei koe mielekkääksi kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Tästä huolimatta Suomen ev. lut. kirkon jäsenmäärä on säilynyt poikkeuksellisen korkeana verrattuna moneen muuhun katsomusyhteisöön, ja erityisesti täällä Raumalla.

On tärkeää pyrkiä huolehtimaan siitä, että Raumalla seurakunnasta ei erottaisi sen takia, että seurakunnassa on toimittu taitamattomasti tai loukkaavasti eikä ihmisten tarpeita ole otettu tosissaan. Seurakunnan jäsenyyteen ja siinä pysymiseen voi motivoida myös se, että ihminen kokee saavansa seurakunnan toiminnan piiristä kaipaamaansa hengellistä ravintoa.

Mitkä ovat mielestäsi Rauman seurakunnan vahvuuksia?

Raumalla on läsnä pitkä historia, ja Rauma on monipuolinen satama- ja kulttuurikaupunki.

Seurakunnallisena erityispiirteenä on, että Raumalla toimivat kaikki kirkkomme eri herätysliikkeet ja monista herätysliikkeistä vielä niiden eri suuntaukset. Lisäksi Raumalla on avoin ilmapiiri eri kristillisten seurakuntien kesken. On tärkeää, että seurakuntalaiset voivat verkostoitua mahdollisimman monipuolisesti ja löytää yhteyttä oman herätysliikkeen ulkopuolella. Kuitenkin samalla on tiedostettava, että monille juuri oma herätysliike on sellainen ”turvallinen tila”, jossa erityisellä tavalla saa kokea uskonelämän hoitumista. Luonnollisesti suuri osa seurakunnan jäsenistä ei katso kuuluvansa mihinkään herätysliikkeeseen, ja paljon on myös herätysliikerajoja ylittävää toimintaa.

Ulkoisessa mielessä Rauman seurakunnan vahvuus on hyvä taloudellinen tilanne moneen muuhun seurakuntaan verrattuna. Myös henkilöstöresurssit ovat edelleen monipuoliset.

Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan pitää jatkossakin hyvänä taloudellisten paineiden keskellä?

Seurakunnan tulee huolehtia siitä, että perustehtävä tulee aina hoidetuksi. Erityisesti on syytä huolehtia, että diakonia ja hädänalaisista huolehtiminen toteutuvat myös taloudellisten resurssien muuten vähetessä, eikä seurakunta saa unohtaa vastuutaan lähetystyöstä. Mitään seurakunnan ikäryhmistä ei tule jättää huomioimatta.

Henkilöstöä joudutaan yhä vähentämään, ja tämä on toteutettavissa eläköitymisen ja toisiin tehtäviin siirtymisen yhteydessä. Samalla on huolehdittava, että seurakuntaan jäävien ja uusien työntekijöiden tehtäviä ei kuormiteta siirtämällä kaikki aikaisemmat tehtävät sellaisenaan heidän kannettavakseen.

Kun kaikkea toimintaa ei voida toteuttaa seurakunnan palkatun henkilöstön toimesta, on innostettava seurakuntalaisia vapaaehtoisuuteen. Mikäli seurakuntalaisissa on innostusta, osa toiminnasta voidaan toteuttaa vapaaehtoisten ja henkilökunnan yhteistoimintana.

Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?

Avioliittoon vihkiminen tulee ymmärrykseni mukaan säilyttää vain miehen ja naisen välisenä kirkollisena toimituksena. Valtio on katsonut tarpeelliseksi ja oikeudenmukaiseksi muuttaa vuodesta 2017 alkaen avioliiton määritelmää siten, että avioliiton voi solmia kaksi toisiinsa sitoutuvaa täysi-ikäistä ihmistä sukupuolesta riippumatta. Kristillisessä kirkossa on perinteisesti ymmärretty, että miehen ja naisen välinen avioliitto on Jumalan asettama erityinen perhemuoto, ja tämä ymmärrys on edelleen valtaosassa kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä koko maailmassa. Kirkollinen vihkimistoimitus liittyy nimenomaan kristillisen kirkon ymmärrykseen avioliitosta.

Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?

Kirkkoherra kantaa kokonaisvastuun siitä, että asiat valmistellaan huolellisesti ja kuunnellen heitä, joita päätökset koskevat. Tärkeiden asioiden valmistelussa selvitetään erilaisia ratkaisumalleja ja sitä, mitä kustakin ratkaisusta seuraa.
Kehittäisin edelleen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välistä yhteydenpitoa. Keskeisissä asioissa on hyvä pitää ”iltakouluja” luottamushenkilöiden välillä, ja nämä ohjaavat tärkeältä osaltaan viranhaltijoiden valmistelua. Kun tehdään päätöstä asiassa, jossa on erilaisia intressejä ja näkemyksiä, monessa tilanteessa on hyväksi, jos voidaan päätyä neuvoteltuun konsensukseen tai kompromissiin, jossa eri osapuolet kokevat tulevansa huomioiduksi ja päätös edistää seurakunnan etua. Kirkkoherra vastaa myös siitä, että tehdyt päätökset toteutetaan.

Työyhteisössä on eri työaloilla eri lailla ajattelevia ja erilaisia painotuksia omaavia työntekijöitä, jotka kaikki haluavat toimia parhaan ymmärryksensä mukaan seurakunnan parhaaksi. Olen oppinut työskentelemään yhdessä erilaisten työtoverien kanssa ja kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tulisi tehdä ja painottaa. Yhteistyössä työtoverien ja luottamushenkilöiden kanssa etsisin kirkkoherrana sellaista parasta ratkaisua, jonka on mahdollista saada myös asioista päättävien tuki.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Olen lukenut viime kuukausina syksyllä teologian tohtoriksi väitelleen Heikki Haatajan väitöskirjaa ”Tahdonratkaisustamme riippuu lopulta kaikki. Urho Muroman käsitys uudestisyntymisestä ja pyhityksestä”. Muroman käsitys kasteen ja uskon suhteesta sekä pohdiskelu Lutherin Sidotun ratkaisuvallan äärellä on vaikuttanut maamme herätysliikkeissä viime vuosikymmeninä erittäin paljon, niin viidennen herätysliikkeen sisällä kuin eri herätysliikkeiden välillä ja myös eri tunnustuskuntien välillä. Haataja tuo esille Muroman julistuksen aikaansaamat jännitteet, mutta samalla Muroman elämäntyötä arvostaen. Minut vihittiin aikanaan papiksi samassa vihkimyksessä Heikki Haatajan kanssa Helsingin tuomiokirkossa kesäkuussa 1986.

Kaunokirjallisesta tuotannosta olen syventynyt lähinnä Richard Wagnerin oopperoiden librettoihin, jotka siis Wagner on itse laatinut; viimeksi jälleen kerran Parsifalin.

Tutustu kaikkiin kirkkoherran vaalin ehdokkaisiin ja seuraa paneelikeskustelua

Juttuja julkaistaan 17.-19.2. ja löydät ne kaikki seurakunnan verkkosivujen kirkkoherranvaalisivulta www.raumanseurakunta.fi/kirkkoherranvaali.

Tervetuloa seuraamaan kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalipaneelia tiistaina 23. helmikuuta klo 18 Rauman seurakunnan Youtube-kanavan kautta tai Radio Ramonassa. Voit lähettää kysymyksiä vaalipaneeliin ennakkoon 20.2. mennessä riitta.granroth@evl.fi.