Uutiset

Uutislistaukseen

Kuvassa Kyakan pakolaisasutusalue: hiekkatie, jota pitkin ajaa mopo, tien molemmin puolin hökkeleitä. Uganda on Afrikan maista eniten pakolaisia vastaanottanut maa. Kuvassa Kyakan pakolaisasutusalue.

Yhteisvastuu 2021 Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kohdemaissa: Köyhyys on Ugandaan asettuneiden kongolaisvanhusten suurin haaste

16.3.2021 10.26

Väkivaltaista konfliktia Kongosta paenneet Norbert, 70, ja Siifa, 66, saapuivat Ugandaan 2013. Pakomatka kesti kuukausia, koska he pakenivat jalkaisin ja kävelivät koko matkan. Ugandasta pari on saanut suojaa ja turvaa. Jatkuva pula ruuasta sekä terveysongelmat kuitenkin varjostavat parin elämää.

“Elämä Ugandassa ei ole ollut helppoa, mutta olemme kiitollisia siitä, että voimme nukkua yömme rauhassa ilman huolta taistelujen äänistä. Kotikyläämme hyökänneet kapinalliset tappoivat, jos heidän tielleen osui”, he kertovat.

”Suurin haasteemme on köyhyys. Emme voi työskennellä, koska olemme jo vanhoja."

Norbert ja Siifa saavat kuukausittain 21 000 Ugandan shillinkiä Maailman ruokaohjelman (WFP) avustuksena ruuanhankintaan. Summa vastaa noin 5,25 euroa ja sillä pystyy hankkimaan esimerkiksi 8 kiloa maissijauhoa tai saman määrän papuja, lihaa summalla saa 1,5 kiloa.

”Suurin haasteemme on köyhyys. Emme voi työskennellä, koska olemme jo vanhoja. Olemme riippuvaisia 21 000 shillingistä, jonka saamme kuukausittain.”

Norbertin ja Siifan tytär Ruth asuu yhdessä vanhempiensa kanssa ja hänen räätäliliikkeensä on samassa rakennuksessa kuin heidän kotinsa. Hän on oppinut ammattinsa Kirkon Ulkomaanavun yhteisvastuuvaroin perustamassa ammattikoulussa.

 ”Olemme kiitollisia siitä, että Ruth tulee toimeen omillaan ja voi myös tukea meitä taloudellisesti. Hän myös kouluttaa ja työllistää muita nuoria räätälin työhön.”

Siifalla ja Norbertilla on terveyshuolia. Koronaviruksen myötä on ollut vaikeampi saada hoitoa. Terveydenhuolto on myös hyvin kallista ja sen vuoksi heillä ei ole aina varaa lääkkeisiin.

”Olemme jo vanhoja ja sen vuoksi pelkäämme koronaa. Olemme aina huolellisia muiden ihmisten tapaamisissa ja käytämme suojamaskia ja käsidesiä.”

Koronaviruksen vuoksi monet kauppapaikat ja koulut ovat suljettuina. Rajoitukset ovat tehneet perheiden elämästä entistä haastavampaa. Myös Ruthin kauppa käy huonosti.

”Toivon, että nuoret käyvät koulua. Silloin saa paremman työn ja voi huolehtia myös vanhemmistaan.”

Isovanhemmuus Ugandassa: 5,25 euroa kuussa ruokaan

Maria Nyrambagazohe, 67, asuu Kyakan pakolaisasutusalueella kahden lapsenlapsensa kanssa, lapset ovat 8-vuotias Anarite ja 10-vuotias Sylvester. He pakenivat Ugandaan Kongon väkivaltaisuuksia vuonna 2018. Marian aviomies ja kaksi poikaa kuolivat levottomuuksissa, eikä Maria tiedä missä tytär, lastenlasten äiti, on. Tai onko hän edes elossa.

Keskellä kuvaa nainen värikkäissä vaatteissa, molemmin puolin lapsi.

67- vuotias Maria Nyrambagazohe asuu Kyakan pakolaisasutusalueella kahden lapsenlapsensa kanssa.

Etualalla poika pyöräilee ja taustalla joukko muita lapsia.

Maria huolehtii lastenlapsistaan yksin. Hänellä on paljon kipuja ja kotitöiden tekeminen on sen vuoksi vaikeaa. Lapset joutuvat tekemään suuren osan kotitöistä. Marian ruokakunta saa 21 000 Ugandan shillinkiä eli noin 5,25 euroa kuukaudessa ruokaan ja ravinnosta on jatkuvasti pulaa.

“Ajattelen perhettäni joka päivä. Lapset kyselevät milloin tapaavat taas äitinsä.”

”Elämä Ugandassa on vaikeaa, sillä terveydenhuollon saaminen on hankalaa ja rahaa lääkkeisiin ei ole tarpeeksi."

Nzirane Hadijah, 67, elää Rwamwanjan pakolaisasutusalueella Ugandassa. Hadijahn tytär kuoli synnytyksessä ja sen vuoksi hän huolehtii nyt lapsenlapsestaan ja he asuvat yhdessä. Hadijah pakeni Kongon levottomuuksia vuonna 2013.

”Elämä Ugandassa on vaikeaa, sillä terveydenhuollon saaminen on hankalaa ja rahaa lääkkeisiin ei ole tarpeeksi. Saan kuitenkin nukkua yöni rauhassa, eikä tarvitse pelätä yöllä kuuluvia luotien ja kranaattien ääniä.”

Hadijah viljelee maata ja saa siitä tarpeeksi ruokaa perheen elättämiseen.

”Elän tässä hetkessä. En halua muistella menneitä, sillä muistot ovat liian kivuliaita.”

Uganda tarjoaa suojaa yli miljoonalle (1,4 miljoonaa) kotimaansa konflikteja paenneelle pakolaiselle. Uganda on Afrikan maista eniten pakolaisia vastaanottanut maa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Ugandassa erityisesti pakolaisasutusalueilla. Kuvassa Kyakan pakolaisasutusalue.

John Kwonka, 78, asuu lapsenlapsensa Clauden kanssa Kyakan pakolaisasutusalueella. Claude on opiskellut ravintola-alaa Kirkon Ulkomaanavun perustamassa ammattikoulussa.

John pakeni Kongosta vuonna 2004. Hän joutui todistamaan lukuisia väkivaltaisuuksia ja kolme hänen lapsistaan tapettiin. Hän joutui eroon vaimostaan, kun he pakenivat. Vaimo on elossa, mutta he eivät ole tavanneet pitkään aikaan.

“Olen 78-vuotias ja olen jo heikko. En pysty enää tekemään töitä, vaikka haluaisin.”

Kirkon Ulkomaanapu KUALinkki avautuu uudessa välilehdessä työskentelee yhteisvastuuvaroin Ugandassa erityisesti pakolaisasutusalueilla. Hätäapua annetaan kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville katastrofien uhreille riippumatta iästä, taustasta tai sukupuolesta. Lisäksi KUA tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä pakolaisasutusalueilla. Lasten ja nuorten koulutus ja toimeentulo tukee koko perheen, sen vanhusten ja koko yhteisön tulevaisuutta.

Uganda tarjoaa suojaa yli miljoonalle kotimaansa konflikteja paenneelle pakolaiselle. Ugandaan tullaan turvaan Etelä-Sudanista, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Somaliasta, Ruandasta ja Burundista.

- Katastrofiavun tavoite on, että ketään ei jätetä yksin ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat tukea.

- Katastrofitilanteissa vanhukset kärsivät usein pahoin. Heikentynyt kunto vaikeuttaa ja hidastaa pakenemista. Lisäksi oikean tiedon ja tuen saaminen voi olla vaikeaa.

- Konflikteissa perheet hajaantuvat ja perheenjäseniä menehtyy, samalla elintärkeä yhteisön tuki heikkenee.

Auta osallistumalla yhteisvastuukeräykseen

Yhteisvastuukeräyksen perinteistä lipaskeräystä ei voida tänä keväänä järjestää. Lipaskeräys järjestetään myöhemmin vuoden 2021 aikana, jos koronatilanne sen sallii. Onkin tärkeää, että keräykseen osallistutaan muilla tavoilla, esimerkiksi lahjoittamalla MobilePayn kautta numeroon 62485 tai lahjoittamalla nettilahjoitussivun kautta.

Paikallisia Yhteisvastuukeräyksen keräystuotteitaLinkki avautuu uudessa välilehdessä ovat tänä vuonna Raumarin suunnittelemat korut, joita voi ostaa diakoniatoimistolta. Myynnissä on myös seurakunnan diakoniatyön tekemiä pitsikorviksia, sekä muita Yhteisvastuu-tuotteita kuten heijastinvaljaat ja kumiankka.

Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumero 301738.  Yhteisvastuun pankkitilit ovat: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Kiitos lahjoituksestasi!

Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2020/4355.