”Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa, ihanaa, ihanaa, onhan ratsastaa”, laulaa Martta ja hyppää korkean esteen yli uljaalla ja nopealla keppihevosellaan. Asser seuraa jännittyneenä Martan ja Noomin esteratsastusta. ”Tämähän on huisin hauskaa ja jännää”, tuumaa Asser ja siirtyy sivummalle, jotta Noomin ratsu ei pelästy häntä.
”Hei, mitäs täällä tapahtuu?” kysyy Benjamin, joka on tullut Asseria tapaamaan.
”Martalla ja Noomilla on omat keppihevoset, joilla he hyppäävät esteiden yli. Tämä on hurjan hauskaa puuhaa”, selittää Asser.
”Sattuipa sopivasti, kun minullakin on asiaa palmusunnuntaista ja aasin askelista, tarkemmin sanottuna Joonatanin askelista”, sanoo Benjamin. Asser höristää kiinnostuneena korviaan ja kutsuu sitten ystäviään: ”Martta ja Noomi tulkaa kuuntelemaan, kun Benjamin lukee Joonatanin päiväkirjaa.”
Kun kaikki olivat asettuneet mukavasti, Benjamin aloitti lukemaan: ”Eräänä päivänä pääsiäisen aikaan seisoin kiinni sidottuna kotitaloni pihassa. Silloin luokseni tuli muutamia miehiä, jotka irrottivat minut ja aikoivat viedä pois.
He sanoivat, että heidän herransa tarvitsee minua. Olin yllättynyt, mutta ylpeä: joku hieno herra tarvitsi minua. Hetken päästä selkääni nousi mies, joka ei ollut kovin hienosti puettu, kuten olin odottanut. Mutta miehellä oli kilteimmät silmät, jotka olin koskaan nähnyt ja hän taputti minua lempeästi. Miehen ystävät kutsuivat häntä herraksi tai opettajaksi tai Jeesukseksi.
Vaelsimme läpi suuren kaupungin ja ihmiset tervehtivät meitä. He levittivät vaatteita jalkojemme alle, heiluttivat palmunoksia ja huusivat: ”Hoosianna, auta meitä. Kiitos, että autat.” Ajattelin, että miehen täytyi olla vaatimattomasta ulkomuodostaan huolimatta jonkin sortin kuningas. Se oli ihahaa – ihanaa!”
”Voi miten jännittävä päivä se olikaan ollut Joonatanille” huokaisee Benjamin ylpeyttä äänessään. “Ja tämä kertomus on myöhemmin myös kirjoitettu Raamattu-kirjaan. Palmusunnuntaista alkaa pääsiäisviikko eli hiljainen viikko”, tietää Benjamin.
”Voidaanko hakea palmunoksia?” kysyy Noomi innostuneena.
”Meillä täällä Suomessa ei kasva palmunoksia, mutta koristellaan pajunkissoja, ratsastetaan keppihevosilla ja huudetaan Hoosianna”, ehdottaa Martta. Wau, se kuulostaa kaikkien mielestä hyvältä ajatukselta.
Hip hei, ensi viikkoon!
Terveisin Asser-Aasi
Tekstit on kirjoittanut Minna, lastenohjaaja.
Innoituksen lähteenä on käytetty Asser-Aasin pääsiäispolkua, joka on toteutettu Vantaankosken seurakunnassaLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja julkaistu Pieni on Suurin lehdessäLinkki avautuu uudessa välilehdessä 2/2019.
