Olen mukana eräässä liikuntaryhmässä. Kokoontumiset ovat säännöllisiä, viikoittaisia. Tunnelma on leppoisa ja meininki alkaa jo pukuhuoneessa. Juttu lentää ja huumori on välillä kevyttä, välillä mustaa, yleensä kaverillista naljailua. Hyvistä suorituksista saa pelikentällä kannustusta, joskus jopa vastustajajoukkue. Pisteitä ei lasketa, pääpaino ei ole itsen tai toisten taidollisessa mittaamisessa, suorittamisessa, vaan yhteishengessä. Kun joku porukasta puuttuu, on tärkeää tietää miksi, mitä on tapahtunut. Kaverista pidetään huolta. Tärkeät ryhmää koskevat tiedot tulevat “watsapissa” samaan aikaan kaikille, ja tietysti viesteissä on toisinaan mukana tuiki tärkeää potaskaa. Kun joku on löytänyt hyvän videopätkän tai hauskan vitsin, se pannaan jakoon. Omasta mielestä hauskaa riittää ja ryhmä reagoi hauskuuteen.
a suomalainen mieskö ei muka puhu! Kyllä puhuu, jopa kesken matsin, jos asia on mielenkiintoinen, ajankohtainen tai eritoten terveyteen liittyvä. Verkon molemmin puolin suu käy ja vaihdossa ollessa myös. Juu-u, ymmärsit oikein. Väkeä on niin paljon että kaikki eivät mahdu kentälle yhtä aikaa. Joka kerta on niin.
Lopuksi on sauna, uintimahdollisuus ja kahvit. Osa näkee toisensa vielä iltasella jäähallilla, jos Lukolla on kotimatsi.
Paljonko tämä aamupäivä maksaa? Ei juuri mitään nokkaa päälle, muutaman hassun euron verovaroista ja yhdistyksen budjetista. Rahaa ei siis kerätä osallistujilta, mutta ”tuloshyöty” on mittava. Fyysistä kuntoa, mielenterveyttä, hyvää mieltä ja ryhmän antamaa tukea. Kun saa kuulua porukkaan jolla on yhteinen historia, yhdessä koettuja elämänvaiheita ja uuden suunnan löytymisiä, tietää olevansa olemassa. Elämä on rakennettu uudelleen kriisien kautta. Löydöt ovat olleet henkilökohtaisella tasolla merkittäviä ja arvojen uusi painotus on antanut taas tilaa hengittää. Ei kai sitä kukaan vapaaehtoisesti lähde tutusta ja turvallisesta. Asenne on suvaitseva, tulijoita ei erotella tai testata.
Vuosien kuluessa ryhmäkokoontumisista on tullut itselleni eräs viikon ehdoton kohokohta. Odotettu juttu. Rajalla kulkija viihtyy, virkistyy ja saa myös kuntoa kohotetuksi. Yksin ei voisi eikä viitsisi. Hyvyys voittaa, yhteinen hyvä.
Rajalla kulkija
