Tervetuloa Kaltsun kahveille, jotka on sinunkin puolestasi suodatettu. Ensi kertaa vuonna 2021. Studio on taas hieman eri näköinen kuin viimeksi, mutta kalliokamarilla kylläkin ja kahviakin löytyy.
Tässä jaksossa mukana nuorisotyönohjaajat Eeva ja Mirta sekä isonen Viveka. Tässä podcastissa puhutaan isostoiminnasta tänä vuonna. Syksy ollaan jo käyty isostoimintaa, mutta vähän tietysti erilaisissa tunnelmissa mitä yleensä. Poikkeusolot varjostavat myös tätä toimintaa.
Eeva: Miltä tuntu tämä isostoiminta?
Mirta: Aika erilaiselta, kuin aikaisemmin.
Viveka: Tosi hyvin toteutettu olosuhteisiin nähden. Pystyi silti näkemään ihmisiä, vaikka jouduttiinkin pitämään turvavälejä ja maskeja.
Mirta: Nyt onkin vaikea muistaa, että mitä me tehtiin keväällä ja mitä syksyllä. Discordissakin oli jotain isosjuttuja.
Eeva: Kevään puolella joo.
Mirta: Ja sitähän me ei tehty enää uudestaan syksyllä.
Eeva: Syksyllä on kokoonnuttu vähän pienemmissä isosryhmissä.
Viveka: Diskordihan oli se kevään päätösleiri.
Eeva: Vieläkään ei olla päästy leireilemään. Nyt oli se isosrace-tapahtuma tossa tammikuun alussa.
Mirta: Ja niille, jotka ei vielä tiedä, niin syksyllä aloitettiin toiminta niin, että kuun ensimmäinen perjantai on yhteinen NSV-messu ja sitten a-, b- ja c-ryhmille on oma perjantai isostoimintailta. Ja sitten siitä isostoimintaillan jälkeen alkoi nuortenilta.
Isostoiminnalla on paljon annettavaa
Mirta: Miltä se tuntui viime kesänä, kun oli vähän erilainen riparikesä?
”No mulle kävi niin, että kaikki kaverit oli eri leireillä, joten mun oli pakko tutustua uusiin ihmisiin. Mulle ei tullut yhtään kaveria samaan, mutta tavallaan tykkäsin siitä. Oli pakko opetella toimimaan uusien ihmisten kanssa ja monesti kuitenkin kun touhutaan ja tehdään ryhmittäin, niin se on ihan kivaa.”
Viveka
Eeva: Ihanaa, että ajattelet noin. Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Ajattelen, että se on tätä isostoimintaa parhaimmillaan, kun pääsee tutustumaan myös muihin tyyppeihin. Se tuo uutta näkökulmaa.
Eeva: Mitäs muita syitä on olla isostoiminnassa mukana?
Viveka: Onhan tämä tosi hieno kokemus. Itsellä oli tosi hieno oma ripari ja haluaisi jakaa sitä samaa positiivista energiaa ja mahdollistaa sen saman uusille riparilaisille. Kun mun oma ripari loppu, niin heti seuraavana päivänä ilmoittauduin isoseksi.
”Parhaimmillaan saa hyviä kokemuksia ja uusia kavereita.”
Eeva
Mirta: Ja onhan se alkuun ymmärrettävää, että vähän ujostuttaa uudet ihmiset, mutta toivon isostoiminnan olevan sellainen paikka, missä pääsee kokeilemaan uusia juttuja. Pystyy menemään mukavuusalueen ulkopuolelle. Voi itsestään löytää jotain sellaista uutta rohkeutta ja uusia kykyjä. Ja ainakin saa uusia kokemuksia.
Viveka: Kun vaan uskaltaa tutustua uusiin ihmisiin ja uskaltaa heittäytyä niihin sketseihin. Uskaltaa olla mukana toiminnassa, vaikka omia kavereita ei ole kaikessa mukana koko ajan, niin se on tosi hienoa. Kun silti menee niihin tapaamisiin ja leireille.
Mirta: Toivoisin myös, että voitaisiin jotenkin luoda sellaista turvallista ilmapiiriä, mitä varmasti jokainen pitää yllä myös omalla olemuksellaankin. Semmoista, että voi rennosti oleilla, että ei tarvitse jättää jotain tilannetta välistä vain siksi koska siellä ei nyt ole sitä mun kaveria. Vaan voi aina kokea, että mä menen sinne silti.
Eeva: Rohkeasti vaan tekemään ja menee myös omalle epämukavuusalueelle. Pääsee oppimaan uusia asioita ja kehittämään itseään.
Unelmia kohti
Mirta: No entäs sitten tämä kevät 2021: Millaisilla fiiliksillä kohti kevättä?
Viveka: Hyvillä fiiliksillä. Toivotaan, että leirit pystytään pitämään kesällä ihan normaalisti.
Eeva: Keväällä jatketaan samalla aikataululla kun syksyllä. Tietysti tässä edeltävä vuosi on näyttänyt sen, että kaikki muutokset ovat mahdollisia, mutta kyllä ainakin kevät lähtee käyntiin ihan samalla tyylillä. Samoissa ryhmissä mennään ja tapaamisia on kerran kuussa ja sitten NSV-messut kerran kuussa. Messuihin voi osallistua paikan päällä tai sitten liven kautta. Ja sitten on myös jonkun verran vapaaehtoishommia. Voi osallistua vapaaehtoiseksi tapahtumiin, mitä nyt järjestetään kevään aikana. Toivotaan, että päästään leireilemään isosporukalla kevään päätteeksi, mutta siihen viikonloppuun ei voi ihan hirveästi laittaa asiaa. Jos päästään leireilemään, niin ei tarvitse ihan kaikkea yhdessä viikonlopussa harjoitella ja kokea.
Mirta: Ja nytkin kun me suunnitellaan paljon kaiken näköistä ohjelmaa, niin tärkeintä olisi, että ihmiset muistavat ilmoittautua ja pitää kiinni siitä ilmoittautumisesta, ellei tietysti sairastu tai tule joku isompi este. Esimerkiksi isosraceen suunniteltiin pienryhmiä ja kun niin moni peruutti, niin osa ryhmistä oli tosi pieniä. Toki me lennosta tehdään muutoksia suunnitelmiin ja silleen, mutta mukavampi tietysti, kun ei tarvitse ihan hirveällä kiireellä muuttaa sitä mitä on suunniteltu.
Eeva: Tärkeä isoselle harjoitella olemaan myös luotettava. Jos jotain sovitaan, niin sitten pidetään siitä kiinni.
Mirta: No hei, jos vaikka vähän saisi haaveilla, niin mitä toivoisitte isostoiminnan osalta vaikka tälle keväälle?
Viveka: Että pääsisin näkemään ihmisiä kunnolla. Toivon myös hartaasti että päästään leireille!
Mirta: Nyt kun isostoiminta on ollut sen verran rajoitetumpaa, että on nähnyt yksittäisiä isosia, niin tuntuu että meillä on uusia isosia tosi vähän. Ei osaa edes yhdistää naamaa ja nimeä listoissa. Olisi siis kiva tutustua uusiinkin isosiin enemmän.
Ja meillä olisi myös sellainen haave, että isoset esittäisi rohkeasti omia ideoita ja toiveita. Jonkin verran kuulemme yksittäisiä toiveita, mutta jotta isosille tulisi sellainen into, että heitä ei oikeastaan olisi määrätty isostoimintaan vaan osallistuisivat silloin kuin kiinnostaa ja haluaa. Kannattaa aina kysyä ja sanoa toiveitaan toiminnan suhteen.
Eeva: Se osoittaa myös sitä, että on kiinnostunut ja aidosti haluaa olla mukana, kun pystyy antamaan palautetta ja osallistumaan kehitykseen.
Rohkeasti mukaan isostoimintaan
Mirta: Millaiset rohkaisun sanat sanoisitte isosille tähän kevääseen?
Viveka: Jaksakaa vaan olla mukana, niin pääsette vielä kokemaan leirin. Kuinka hauskaa isostoiminnassa voi oikeasti olla. Jaksakaa tsempata nyt ja pysyä mukana, myös vapaaehtoisena.
Eeva: No oli niin hyvät sanat ettei kai ole mitään lisättävää.
Mirta: Sen verran voisin vielä täydentää, että olisi ihanaa, että kaikki kokisivat voivansa olla rennosti ja omia itsejään. Omista huonoista kokemuksista ja tunteista voi aina tulla puhumaan vaikka jollekin ohjaajalle tai kaverille. Tärkeintä olisi, että kaikilla on hyvä olla tässä toiminnassa.
Eeva: Rohkeasti vaan kysymään työntekijöiltä vaikka viestillä, sähköpostilla ja instagramissa. Viesti voi joskus hukkua johonkin, mutta sitten laitatte vaan uudestaan kysymystä, jos ei heti kuulu vastausta.
”Tyhmiä kysymyksiä ei ole.”
Eeva
