Uutislistaukseen

Kirkko ja kirkon pihaa Pyhän Ristin kirkon vuonna 1950 uusittu paanukatto on juuri saanut tuoreen tervapinnan.

Pyhän Ristin kirkon paanukaton tervausurakka on valmistunut

20.7.2022 11.54

–Hyvin meni. Kelit suosivat ja katto oli kuiva. Sateet osuivat viikonlopuksi ja tervaustöissä kului noin kuusi päivää, kertoo tervausurakoitsija Esko Puhto.

Pyhän Ristin kattoa tervaamassa oli kauhavalaisen EP:n Tervapinnan tervausammattilaisten tiimi Jouni Eklund, Esko Puhto, Jyri Kujala ja Juhani Mäkinen.

Jouni ja Esko rakensivat ensin suojaukset ja Jyri ja Juhani aloittivat tervauksen, joka toteutettiin yhdessä. Urakan aikana tervattiin kirkon ja sakariston katon lisäksi myös Kirkonkellarin ja kirkon porttien paanukatot.

Monet Vanhassa Raumassa vierailleet ovat ihastelleet viime päivinä tervan tuoksua. Tuoksuuko terva ihanalta työkseen tervaa käsittelevien nenään?

–No ei se sitten ole niin ihanaa, kun sitä työkseen haistelee, kertoo Esko. –Ei kaipaa tervaleijonaa tai tervashampoota, nauraa Jouni.

Suomessa on kaiken kaikkiaan noin 300 paanukattoista kirkkoa. Paanukatto tervataan noin viiden vuoden välein. Vuoden aikana EP:n Tervapinnan tiimi tervaa kymmenkunta kirkon kattoa ympäri Suomea, tänä vuonna 14. Rauman Pyhän Ristin kirkolta matka jatkuu Yläneelle.

Kaksi ihmistä kirkon edessä

Paanukattojen tervaus on kausityötä, jota ei voi tehdä sateella ja kylmällä. Työkausi kestää keväältä syyskuulle, riippuen syyssateiden määrästä. ”Talvella on aikaa harrastuksiin – aika kuluu esimerkiksi metsästyksen ja suomenhevosten parissa”, Esko Puhto (kuvassa vasemmalla) kertoo. Kuvassa oikealla on Jouni Eklund.

Yhteen tällaiseen kuvassa näkyvään tervausammattilaisen Jouni Eklundin edessä olevaan siniseen tervatynnyriin mahtuu noin 200 litraa tervaa. Pyhän Ristin kirkon kovapintaisen paanun tervaamiseen kului 1000 litraa.

Tervaa

Tervaa hierretään kattoon ja sitä kuluu noin puoli litraa neliötä kohti. Tässä urakassa käytetty terva tuli Saarijärveltä.

–Takavuosina tehtiin köysillä ja tikkailla, kertoo lähes 40 vuotta alalla ollut Puhto. Parikymmentä vuotta käytössä on ollut nosturi. Joitain kattojen tai tapuleiden osia tervataan edelleen köysien varassa.

 

Kirkon ovi, seinää ja kattoa sekä tervaränni ja sanko, jossa on tervaa.

Kirkon katto kuivuu tervauksen jälkeen noin kaksi viikkoa.

Kuvassa vastatervattua kirkon kattoa kirkon pohjoispuolella. Katossa näkyy paanukaton uusimisen vuosiluku, 1950.