Isohko termosmuki täyttyy aamuisin kahvista jo kotona. Rauman kirkkoherra Valtteri Virta on valmis kohtaamaan päivän työtehtävät. 

Aamuisin tervehditään työntekijät ja katsotaan onko jotain erityistä, mihin pitää reagoida heti. Yleensä aamupäivät kuluvat hallinnon töiden parissa, se on sitä huomaamatonta ja taustalla tapahtuvaa, mikä vaatii keskittymistä. 

Nyt työpöydällä on muun muassa kirkkoneuvoston esityksen valmistelua. Diakoniatiimiin pitäisi myös löytää sijainen ja heinäkuussa uudistunut kirkkolaki vaatii seurakunnaltakin toimia, koska vanha kunnon ilmoitustaulu ei enää kelpaakaan viralliseksi tiedotusvälineeksi. Johtoryhmä pohtii asiaa myöhemmin viikolla. 

Kirkkoherraksi korona-aikana

Valtteri Virta vihittiin Rauman seurakunnan kirkkoherraksi elokuussa 2021. Korona oli ehtinyt rantautua silloin myös Suomeen ja Raumalle. 

– Kyllähän se pandemiatilanne muutti kaiken hetkeksi kriisijohtamisen puolelle. Joka aamu piti tarkastaa uudet suositukset ja rajoitukset, ja yrittää sitten luovia niiden mukaan, muistelee Virta.

– Seurakunta on onneksi melko ketterä sopeuttamaan toimintaansa tällaisissa tilanteissa. Meillä on täällä paljon erilaisia työntekijöitä ja persoonia töissä. Kun joku sai kuningasidean, sitä kokeiltiin ennakkoluulottomasti. 

– Löysimme haastavissa tilanteissa luovia ja rohkeita ratkaisuja, koska toimimme yhdessä. Myös seurakuntalaisilta saamamme palaute oli positiivista, Virta toteaa. 

Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota Rauman seurakunnassa

On sanomattakin selvää, että pandemia-aika oli uuvuttavaa kaikille. Myös seurakunnan työntekijöille kertyi väsymysvelkaa, joka piti huomioida, kun tilanteet taas normalisoituivat syksyllä 2022. Kirkkoherran piti rauhoitella henkilöstöä: kaikkea ei tarvitse toteuttaa yhden syksyn aikana.

Valtteri Virran oma kokemus työajattomasta papin työstä on opettanut, että omia rajojaan pitää opetella. Työntekijän hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeintä pääomaa työntekijälle ja siten myös työyhteisölle.  

– Pyrin miettimään miten me seurakuntana voisimme parhaiten palvella raumalaisia ja se onnistuu vain jos työntekijöidemme on hyvä tehdä työtään, Virta sanoo.

Seurakuntatyötä tehdään vahvasti oman persoonan kautta. Aivan kuten noin kolmenkymmenentuhannen jäsenen seurakunnassa on monenlaisia ihmisiä, myös erilaisille tavoille tehdä työtä on annettava tilaa.

 
Kirkkoherra ajattelee, että erilaisuus työyhteisössä on valtava rikkaus. Vaikka joistain asioista ja toimintatavoista oltaisiin eri mieltä, eivätkä ne tuntuisi omalta, kokeillaan silti rohkeasti uutta ja tarjotaan toimintaa erilaisin painotuksin. 

– Paras tapa suunnitella toimintaa on tehdä se yhdessä työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Pyrin olemaan henkilöstöjohtajana enemmänkin mahdollistaja, kertoo Virta.

Kuuntelevaa ja keskustelevaa johtamista

– Pyrin siihen, että työpaikalla ihmiset tulevat huomioiduiksi ihmisinä ja kokevat työn merkityksellisenä.

Johtaminen on Virralle luontaista. Hän on kiinnostunut ihmisistä, heidän tarinoistaan ja mitä heille kuuluu. Johtajuudessa Virta pitää tärkeänä yhteisöllisyyden rakentamista ja vierellä kulkemista elämän vaikeissa ja tärkeissä kohdissa. 

Työssä tulee vastaan joskus hankalia tilanteita, joissa asiat riitelevät keskenään. Kirkkoherra toteaakin, että asiat ovat asioita, mutta toista ihmistä täytyy osata kunnioittaa. 

– Kun käyttäytyy ihmisiksi toisia kohtaan, se auttaa paljon asioiden ajamista. 

– Ja itselleen täytyy osata nauraa, ei tämä elämä ole niin vakavaa, lisää Virta.

Vaikka johtaminen on Virralle mieluista, harmittelee hän sitä, että aikaa ei ole enemmän itse toimituksiin. Hän yrittää vastata seurakuntalaisten toiveisiin kastaa, vihkiä tai siunata, mutta aina se ei ajanpuutteen vuoksi ole mahdollista. 

Kirkkoherra on saanut henkilökunnalta paljon kiitosta tavastaan johtaa. Alla muutama kommentti seurakunnan työntekijöiltä.

”Valtteri luotsaa seurakuntaa ja työyhteisöä johdonmukaisesti ja avoimesti. Vaikka hänellä on paljon vastuita moneen suuntaan ja päivät ovat usein täyteen buukattuja, Valtteri onnistuu aina tarvittaessa löytämään hetken, jolloin hänellä on aikaa pysähtyä kuuntelemaan henkilöstön asioita. Arvostan myös sitä, että vaikka asiat ovat asioita, niin Valtteri ottaa huomioon myös sen, miltä ne asiat ihmisistä tuntuvat.”
 
”Valtteri on nykyaikainen esimies, joka arvostaa työntekijöiden osaamista ja tietää oman tehtävänsä. Asiat ovat asioita, mutta myös mielipiteitä kuunnellaan ja niistä keskustellaan.”
 
”Valtteri on esihenkilönä kuunteleva, luotettava ja reilu. Hänellä on kyky nähdä laajoja kokonaisuuksia ja hyvä tilannetaju. Hänessä on myös jämäkkyyttä, josta tykkään. Ihana ja inhimillinen piirre Valtterissa on myös hänen loputon kahvinjuontinsa. Missä Valtteri, siellä kahvimuki!”

Miltä tällaiset kommentit tuntuvat kirkkoherrasta?

– Herättäähän se iloa, että se keskusteluyhteys ja avoimuus, johon haluan panostaa, on koettu myös muualla. Olen todella kiitollinen, jos ihmiset kokevat näin, sillä tähän pyrin. 

Virta toteaakin, että vaikka seurakunnassa tehdään töitä ihmistä suurempien asioiden parissa, töitä tehdään silti ”vain ihmisinä” ja se tulee tunnistaa ja huomioida.

– Pyrin siihen, että työpaikalla ihmiset tulevat huomioiduiksi ihmisinä ja kokevat työn merkityksellisenä.

Hallintoa, sidosryhmätyöskentelyä ja elämän perusasioiden äärellä olemista

Työpäivä on ehtinyt puoleen ja kahvimuki asiakirjapinon vieressä tyhjentynyt. Seuraavaksi vuorossa on lounaspalaveri, kun kirkkoherra tapaa Rauman seurakunnan nimikkolähetin Elina Mikkolan, joka toimii Lähetysseuran alueellisena hankehallinnon asiantuntijana Kiinassa. 

– On mielenkiintoista saada kuulla mitä tälle lähetyskentälle kuuluu. Olemme seurakuntana mukana työssä, joka koskettaa lapsia, vammaisia ja päihdekuntoutujia toisella puolella maapalloa.

Iltapäiväksi on tiedossa vainajan omaisten luona käynti ja keskustelua tulevista hautajaisista. 

Kirkkoherran työpäivät täyttyvät tapaamisista, palavereista, hallintotehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä.
Huhtikuussa 2022 Valtteri Virta nimettiin Ala-Satakunnan rovastikunnan lääninrovastin tehtävään. Käytännössä se tarkoittaa tiiviimpää yhteistyötä alueen seurakuntien kanssa kirkkoherran töiden lisäksi.
 
Soteuudistuksen mukanaan tuoma hyvinvointialue oli iso muutos myös seurakunnalle ja työllistää Virtaa ajoittain Porin suunnalla. 

Vapaa-ajalla Valtteri Virta vaihtaa papinkauluksen bändipaitaan ja suuntaa mielellään mökille perheensä kanssa, johon kuuluu vaimo, kaksi alakouluikäistä tytärtä ja vuoden vanha labradorinnoutaja Usva. Perhe on miehelle tärkeä ja aikaa sille pyritään löytämään, vaikka työaikataulut koettelevatkin kalenteria.

Sosiaalisen työn vastapainoksi Virta hakeutuu mielellään luontoon. Yksi palauttavimmista harrastuksista on linnustus, mihin Usvakin saa pian lähteä kaveriksi.

– On erittäin terapeuttista liikkua luonnossa ja istua viisikin tuntia merenlahden kaislikossa hiljaa. Ei tarvitse kenellekään sanoa halaistua sanaa, ja saa olla täysin omissa ajatuksissaan, avaa Virta harrastustaan.

Hiljaisuuden vastapainoksi Virralla on toinenkin kiinnostuksen aihe. Hän on saanut isältään verenperintönä rakkauden raskaaseen rockiin. Kesällä isä ja poika kävivät Rammsteinin keikalla Helsingissä. 

Musiikkimieltymykset jatkuvat sukupolvien ketjussa: mukana keikalla olivat myös vaimo ja tytär. Bändipaitakin kuulemma ostettiin.  

Kysymykseen, mikä antaa puolisona, isänä ja johtajana olemiseen voimaa, viisautta ja sisäisen rauhan, Valtteri vastaa: 

– Perusluottamus Taivaan Isän huolenpitoon. Meitä saatetaan ja meidän rinnalla kuljetaan surujen ja laaksojenkin läpi. Tästä haluaisin välittää häivähdyksiä myös raumalaisille. 

Kuinka monta kuppia kahvia?

Aika monta. Kahvihan on tunnetusti kirkollinen voiteluaine. Juon sitä mielelläni, koska pidän kahvin mausta, mutta se on myös sosiaalinen asia. Kahvitauko työn lomassa ja keskusteluhetki kahvihuoneessa piristää. 

Sanotaan, että pappi voi juoda kahvia huoleti viisitoista vuotta pappisvihkimyksestään, ennen kuin terveys tulee vastaan. Olen nyt palvellut kuusitoista vuotta.