Suuri tarve perheneuvonnalle oli syynä Rauman perheasiain neuvottelukeskuksen käynnistämiselle vuonna 1975. Nykyinen johtava perheneuvoja Orvokki Julkunen kertoo perustamisajoilta kirjatun muistiin, että toiminnasta oli aluksi ilmoiteltu varovasti, jottei asiakasmäärä kasvaisi mahdottoman suureksi. 

Vaikka tarve palvelulle oli suuri jo1970-luvulla, käyntimäärätilasto osoittaa kävijämäärien jatkuvasti kasvaneen vuosikymmeneltä toiselle. Esimerkiksi vuonna 1976 asiakaskäyntien määrä oli 642, ja vuodesta 2015 alkaen käyntimäärä on ollut yli tuhat vuodessa. 

– 2000-luvulle tultaessa kynnys omista asioista keskustelemiseen on yleisellä tasolla madaltunut. Avun hakemisen ei pelätä johtavan leimautumiseen samalla tavalla kuin menneisyydessä, Julkunen pohtii. 

Rauman perheneuvonnan 50-vuotissynttäreitäLinkki avautuu uudessa välilehdessä juhlitaan Kuapplassa 4. heinäkuuta kello 15–18. Ohjelmassa on muun muassa kakkukahvit, musiikkiesityksiä, runoja ja tehtävärata, jota suoritettaessa sukelletaan oman itsen ja lähisuhteiden pohdintaan. 

Vaikka palvelun nimi viittaa perheisiin, keskustelemaan voi tulla mistä vain psyykkiseen hyvinvointiin tai ihmissuhteisiin liittyvästä ongelmasta. Palvelusta ohjataan tarvittaessa eteenpäin muihin sosiaali- ja terveysalan palveluihin.

Tiedostaminen on ensiaskel eteenpäin

Pareilla yleisin tulosyy on kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen ongelmat, yksin tulevilla puolestaan johonkin asiaan liittyvä voimakas ahdistus tai ristiriidat joko itsen kanssa tai lähisuhteissa. Osa pareista haluaa löytää keinoja pysyä yhdessä vaikeuksista huolimatta, ja osa harkitsee eroa tai on jo tehnyt eropäätöksen asiakkuuden alkaessa. Eronneet voivat haluta keskustella käytännön asioiden järjestämisestä, esimerkiksi lapsiin liittyvistä asioista. 

Rauman perheasiain neuvottelukeskuksen tilat ovat kaupungissa keskeisellä paikalla, taustalla näkyvässä seurakunnan virastotalossa.

Kun yhteyttä halutaan vahvistaa, ongelmista voi päästä eteenpäin, kun ihmissuhteessa ei enää toisteta samoja kaavoja. Tiedostaminen on tässä ensiaskel muutokseen, koska ilman sitä kumpikaan osapuoli ei voi ottaa vastuuta omasta toiminnastaan. Ihmisten ei ole aina itse helppoa tunnistaa näitä kaavoja. 

Julkunen mainitsee kaksi mallia, joita käyttää paljon parien kanssa vuorovaikutuksen ongelmien tunnistamisen apuna: sietoikkuna ja vuorovaikutuksen negatiivinen kehä.  Sietoikkuna auttaa hahmottamaan, miten stressin määrä vaikuttaa omaan hermostoon, kehollisiin reaktioihin, mielialaan ja toimintaan. Sietoikkuna auttaa hahmottamaan, mikä on kummankin ulkoinen reaktio ristiriitatilanteessa ja mitä samalla tapahtuu sisäisesti. Negatiivinen kehä puolestaan kuvaa ristiriitaa, joka toistuu ihmissuhteessa kerta toisensa jälkeen. Tämän pohjalta voidaan saada oivalluksia, miten omat stressireaktiot vaikuttavat toiseen ja toisinpäin.  Mallien pohjalta saadut oivallukset johtavat parempaan ymmärrykseen siitä, miten voidaan ajatella ja toimia toisin, jotta samat ongelmat eivät toistuisi. 

Odotustilojen katonrajassa olevassa taulussa muistutetaan ”There is always hope  – Aina on toivoa”.

Julkunen toteaa perheneuvonnan kuuluvan kirkon perustyöhön, joka saattaa jäädä näkymättömäksi. Se perustuu ihmisen tarpeeseen tulla kuulluksi ja nähdyksi ja kertoa itselleen tärkeistä asioista. Tämä ei muutu, vaikka vuosikymmenet vaihtuvat. 

– Työn ydin pysyy samana, koska ihminen on aina sama. 

Rauman perheasiain neuvottelukeskuksessa on luotu yhteyksiä jo 50 vuotta. Johtavan perheneuvoja Orvokki Julkusen mukaan paremman yhteyden luomisessa lähisuhteessa voi auttaa se, että toistuvaan kielteiseen kehään joutuminen ehkäistään toimintaa ja ajattelutapaa muuttamalla.

Rauman perheasiain neuvottelukeskus 

Palvelu on tarkoitettu niin pareille kuin yksin asioivillekin. Keskusteluaikoja on saatavilla arkisin kello 8–16. 

Rauman lisäksi keskuksen palvelualueeseen kuuluvat Eura, Eurajoki, Huittinen, Säkylä, Ulvila, Laitila ja Pyhäranta. 

Palvelu on avoin myös muille kuin seurakunnan jäsenille. Hengellisistä asioista puhutaan asiakkaan toiveesta. 

Palvelu on maksutonta, ja perheneuvojilla on vaitiolovelvollisuus. 

Teksti ja kuvat: Krista Valkonen