Leirikesä on melkein ohi: Meriristin leirit päättyivät viime viikolla ja Karvatin leirisaaressa on meneillään kesän toiseksi viimeinen rippileiri. Martan kesätyö on myös loppusuoralla, ja hän valmistautuu uusiin seikkailuihin.

– Leireillä työskenteleminen on ollut parasta. Tämä kesä on tuntunut kuin yhdeltä pitkältä riparilta. Leireillä on tuttuja ihmisiä ja kivaa fiilistä, Martta kertoo hymyillen.

Vahvasti mukana nuorten toiminnassa

Martta on ollut jo pitkään mukana seurakunnan toiminnassa monin eri tavoin. Hän kertoo, että kesätöihin oli helppo tulla, kun oli paljon tuttuja ihmisiä ympärillä. Martta on oman rippikoulun jälkeen toiminut isosena useilla ripareilla ja lasten leireillä sekä osallistunut monipuolisesti erilaisiin seurakunnan järjestämiin nuorten tapahtumiin. Viime lukuvuonna hän veti kokkikerhoa koululaisille.

Lisäksi Martta toimii ehtoollisavustajana ja on aktiivinen nuorten vaikuttajaryhmän jäsen. Vaikuttajaryhmän kautta hän on toiminut myös sekä nuorten kirkkovaltuuston strategia- että ympäristödiplomityöryhmissä. Martalle seurakunnan toiminnasta on tullut tärkeä osa arkea.

Kesäpäivät Karvatin keittiössä

– Olin kiinnostunut keittiötöistä ja minulla oli hygieniapassi valmiina. Kysyin seurakunnan ruokapalveluvastaavalta Eijalta, olisiko seurakunnassa tarvetta työntekijälle, ja siitä tämä lähti, Martta kertoo.

Jokainen päivä on erilainen, mutta sisältää samanlaisia rutiineja pitkin työpäivää. Martta tekee pääsääntöisesti iltavuoroa ja tavallisesti aloittaa työpäivän kymmenen aikaan venekyydillä saareen. Karvatin leirisaaressa hänen työpäivänsä lähtee yleensä käyntiin yhteisellä aamukahvilla, jonka jälkeen valmistellaan iltapalan tarvikkeita, viimeistellään lounas, leivotaan sämpylöitä ja mahdollisesti jotain herkkuja rippikoululaisten päiväkahville. Martta valmistaa päivällisen, siivoaa ja lopuksi suuntaa venekyydillä takaisin mantereelle.

Meriristin uusi tilava keittiö saa Martalta kiitosta. Karvatin keittiössäkin valmistuu päivittäin sämpylöitä ja pari kertaa viikossa saaristolaisleipää. 

– On kiva, kun ei tarvitse seurata tiukkaa aikataulua, vaan voi toimia tilanteen mukaan, Martta pohtii.

Kesän aikana hän on tehnyt töitä pääasiassa Karvatin leirisaaressa, mutta myös yksittäisiä vuoroja Meriristissä. Karvatin keittiö on huomattavasti pienempi, mikä tuo työhön omat haasteensa, mutta myös mahdollisuuden keksiä luovia ratkaisuja. Meriristin juuri uudistetussa keittiössä kelpaa tehdä ruokaa ja leipoa isommallekin porukalle.

Leiriruoka ei ole vain ravintoa. Se luo tunnelmaa ja muistoja. Monet rippikoululaiset kehuvat ruokaa. Tänä kesänä erityisesti kasvisruoat ja broileribolognese ovat olleet Martan suosikkeja. Martta kertoo, että kasvisruokien teko luo kivaa vaihtelua keittiöön.

– Työkaverit ovat ihania ja töissä on aina mukavaa.

Unelma-ammatti horisontissa

Kesätyö seurakunnassa on ollut Martalle mieleinen kokemus, ja ajatus vastaavanlaisesta työstä myöhemminkin tuntuu mahdolliselta. Hänen kesätyönsä seurakunnassa päättyy elokuun alkupuolella ja syksyllä hänellä on edessä teologian opinnot Helsingissä.

Teologia ei tullut Martan elämään sattumalta. Kiinnostus uskonnon opiskeluun syttyi jo ennen omaa rippileiriä, mutta riparin jälkeen ajatukset teologian opinnoista vahvistuivat. Martta kertoo, että hänen riparillaan työskennellyt kausiteologi sai hänet innostumaan alan opinnoista. Martan haaveena on tulevaisuudessa työskennellä myös itse kausiteologina, jonka tehtävä on esimerkiksi opettaminen kesän ripareilla. Hän kertoo tämän olevan unelma-ammatti, jossa yhdistyvät ihmiset, merkityksellinen työ ja kutsumus.

Vapaa-ajallaan Martta rentoutuu ja hakee vastapainoa työhönsä arjen pienistä iloista. Kesä on ollut antoisa, ja nyt katseet siirtyvät pikkuhiljaa kohti uusia seikkailuja pääkaupungissa. Siitä huolimatta Rauman seurakunta ja sen ihmiset kulkevat varmasti mukana sydämessä.