Fransiskaaneista inspiraatiota ja paaville lapaset

–Kun tulin Rauman seurakuntaan töihin vuonna 2009, ihastuin Pyhän Ristin kirkon vieressä olevaan Kirkonkellariin. Rakennus pursui tavaraa: siellä oli klapivarasto ja seurakunnan ruohonleikkureiden parkkitalo, Raija kertoo. Raija Pajuniemi visioi Kirkonkellarista tuon kesän Pitsiviikolle kahvilatilan, jossa voisi myydä kahvia, hyvällistä ja erilaisia tuotteita seurakunnan lähetystyön hyväksi. Erinäisten neuvottelujen jälkeen ruohonleikkureille löydettiin uusi varasto ja Kirkonkellarista tuli Franciscus-kahvila, ihmisten kohtaamispaikka Pitsiviikon ajaksi. Kahvila nimettiin Pyhän Ristin kirkon rakennuttaneiden fransiskaanimunkkien ja Franciscus Assisilaisen mukaan.

Raijan kädenjälki alkoi näkyä: Kirkonkellarin ilme muuttui täysin, kun ovet avautuivat ja suureen tilaan mahtui sisälle. Klapipinot naamioitiin pressuilla ja tilaa koristivat kuvaamataidon opettaja Kirsi Kuusiston oppilaiden tekemät pienet ornamenttipiirrokset. Nämä, kuten lähes kaikki Raija käsien läpi kulkeneet tuotteet, oli tehty kierrätysmateriaaleista: kuvaamataidon oppilaat olivat kuvittaneet kirkon ornamentteja lahjoituksina saaduille paspiksen eli taulujen reunuspahvin palasille. Kahvilan kappelissa sai hiljentyä.

Ovessa fransiskaanien tervehdys ”pax et bonum” toivottaa ”rauhaa ja hyvää”. Kahvilaa pyörittivät vapaaehtoiset. Sama toiminta jatkuu nykyään seurakunnan virastotalon yhteydessä olevassa Franciscus-talossa.

Kahvittelemassa ulkona vuonna 2010.

Tästä alkoi Franciscus-talon tarina. Nykyään Franciscus-talo toimii yhteisenä olohuoneena väliaikaisen bussiaseman vieressä, seurakunnan virastotalon yhteydessä. Välillä yhteinen olohuone sijaitsi torin laidalla.

Lapaset matkasivat Vatikaaniin

Rauman fransiskaaninen historia inspiroi Raijaa. Hänelle tyypilliseen tapaan ideat eivät jää pelkiksi ajatuksiksi, vaan ne muotoutuvat konkreettisiksi teoiksi. Yksi esimerkki tästä on Fransciscus-lapaset, jotka syntyivät Pyhän Ristin kirkon 500-vuotisjuhlia varten vuonna 2012.

–Ideoimme Franciscus-lapaset eläkeläisten neulepiirissä. Lapasien kuvioinnissa yhdistyvät Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulun teemat sekä fransiskaanien tau-risti. Lapasmallin suunnitteli Tuija Vehanen.

Kun kirkon 500-vuotisjuhlia seuraavana vuonna paaviksi valittiin paavi Franciscus, niin pitihän hänenkin saada nimikkolapaset. Tämä idea saatiin toteutettua, kun Rauman seurakunnan pappi Taneli Ala-Opas, joka tuolloin opiskeli Roomassa, pääsi opintomatkalla tapaamaan paavia.

Paavi Franciscus sai lahjaksi Raumalla neulotut Franciscus-lapaset. Kuvat: Vatikaani.

Vuonna 2024 raumalaiseen ”Franciscus-mallistoon” tuli mukaan myös Franciscus-pipo, jonka ideoi Arja Kavasto. Raijan luotsaama käsityöporukka ”Käsillätekijät” valmistavat edelleen Franciscus-lapasia ja Franciscus-pipoja. Niitä voi ostaa esimerkiksi pukinkonttiin Franciscus-talolta, joka on auki arkisin maanantaista torstaihin klo 10 – 14 ja perjantaisin aamupuuron ajan klo 10-11. Tuotto menee lähetystyön tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta.

Franciscus-lapaset ovat villaa ja niiden kuvioinnissa näkyy muun muassa tau-risti.

17 vuotta Rauman seurakunnassa

–Olen pitänyt työskentelystä Rauman seurakunnassa alusta asti. Tämä on suuri seurakunta ja olen saanut tehdä monipuolisesti asioita. Täällä on paljon väkeä ja mahdollisuuksia, Raija kertoo.

Kuluvan työvuoden aikana Raija on hoitanut myös seurakunnan ympäristötyötä. Hänen tehtävänään oli huolehtia, että seurakunnan ympäristöohjelma saadaan valmiiksi niin, että seurakunta voi hakea kirkon ympäristödiplomia. Tämä tavoite toteutuikin vuoden 2025 syksyllä, kun Rauman seurakunnan ympäristöohjelma auditoitiin. Varsinaista diplomia odotellaan vielä.

Raija Pajuniemi ja Rauman seurakunnan vastavalmistunut ympäristöohjelma keväällä 2025.

–Saimme tehtyä suuren työn ja tästä ympäristötyö jatkuu. Ja saimme ympäristöohjelmastamme enemmän pisteitä kuin Pori, Raija kertoo pilke silmäkulmassa.

Rauman seurakunnan lähetystyön koordinaattorin tehtävissä Raija Pajuniemi on työskennellyt lähes 17 vuotta. Raija on koulutukseltaan nuorisotyönohjaaja ja diakoni, ja hän on työskennellyt työuransa aikana nuorisotyönohjaajana Halikossa ja Köyliössä. Rauman seurakunnassa lähetystyön koordinaattorin työt alkoivat 7. tammikuuta 2009. Lähetystyön tehtävissä Raija on työskennellyt myös lähetysjärjestöissä: 2000-luvun alussa Kansanlähetyksen valtakunnallisena juniorityönjohtajana ja Suomen Lähetysseuran palveluksessa vuosina 2020–2021.

Suurena ilona ja tukena työssä ovat olleet vapaaehtoistyöntekijät. Kun Raija oli aloittanut työnsä Raumalla, hänen työhuoneeseensa asteli Hellevi Peltola, joka kysyi reippaasti, missä voisi auttaa. Tästä hetkestä eteenpäin Peltola oli kymmenen vuoden ajan mukana lähetystyössä ja suurena apuna ja tukena, kuten moni muukin vapaaehtoinen.

–Työhöni yhteisöllisyyttä on tuonut laaja ja tärkeä joukko vapaaehtoisia, Raija iloitsee.

Raijan ideoima ja yhdessä raumalaisten yritysten ja asukkaiden kanssa toteutettu seimihaaste näkyi kaupunkikuvassa muun muassa vuonna 2021. Kuvassa Kontion kahvilan toteuttama piparkakkuseimi.

7000 kierrätyskynttilää tuo valoa

Kiukaisissa lapsuuden ja nuoruuden viettänyt Raija oli jo nuorena kiinnostunut lähetystyöstä. Hän muistelee nuortenleiriä, jonne tuli vierailemaan lähetystyöntekijä Angolasta. Vierailu oli vaikuttava ja jäi nuorelle Raijalle mieleen.

Halikossa nuorisotyöntekijänä työskennellessään Raija ohjasi tyttökerhoa, jonka tavoitteena oli päästä varhaisnuorten lähetysjuhlille. Siihen kerholaiset tarvitsivat matkakassan. Raija sai idean: keskiaikaisessa Halikon kirkossa hän oli nähnyt laatikollisen kynttilänpätkiä, ja kuullut niiden menevän kaatopaikalle. Hän sai luvan kerätä kivikirkossa valoa tuoneet kynttilänjämät talteen ja siitä alkoi kierrätyskynttilöiden valmistus. Tyttökerholaiset valmistivat ylijääneistä kynttilänpätkistä kynttilöitä, myivät ne ja pääsivät matkustamaan juhlille.

Kierrätyskynttilöiden valmistus on jatkunut tästä alkaen ja laskujensa mukaan Raija on ollut pelkästään Rauman aikana valmistamassa reilut 7000 kynttilää. Kynttilät on myyty lähetystyön kannatukseksi ja ne ovat valaisseet monia koteja niin Raumalla kuin muuallakin. Kierrätyskynttilämassaa on sulatettu kynttilöitä varten yli 700 kiloa.

Raija vinkkaa, että kierrätyskynttilöitä voi ostaa Franciscus-talolta talon aukioloaikoina eli maanantaista torstaihin klo 10 – 14 ja perjantaiaamuisin klo 10 – 11 sekä Tonttujen yössä  perjantaina 12.12. sekä Kirkonkellarin myyjäisissä Kauneimmat Joululaulut -maratonin yhteydessä sunnuntaina 14.12. klo 14 -18.

Kynttilänvalmistusta raumalaisnuorten kanssa. Tiistaina 11.11. syntyi punaisia kynttilöitä, joita voi ostaa tonttujen yönä 12.12. kirkolta.

Laulumaraton: tuntikaupalla kauneimpia joululauluja

Adventtiaika on ollut Raijalle erityisen kiireistä, sillä hänen tehtäviinsä on kuulunut Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksien koordinointi.

Eniten työtä vaativa ja samalla rakkain tapahtuma on ollut koko päivän mittainen Kauneimmat Joululaulut -maraton. Maratontapahtuma keksittiin Raumalla vuonna 2012, kun kirkon 500-vuotisjuhlaa varten ideoitiin non-stop-tilaisuutta.

–Koska kirkko täytti 500 vuotta ja Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma 40 vuotta, päätettiin kokeilla, kuinka monta kertaa tavallista paksumpi joululauluvihko ehditään laulaa läpi 500 minuutissa. Tulos oli kolme ja puoli kertaa, Raija muistelee. Paikalle laulamaan tuli ensimmäiseen ”maratonlaulantaan” 1600 ihmistä.

–Se oli valtavan hieno juttu, Raija kertoo. Niinpä todettiin, että eihän tällaista tilaisuutta voi lopettaa. Kauneimmat Joululaulut -maratoneja onkin laulettu vuoden 2012 jälkeen joka vuosi. Maratonin pituus on hieman vaihdellut ja se on lyhentynyt viiden tunnin mittaiseksi yhteislaulutilaisuudeksi. Enimmillään kävijöitä on ollut liki 2000.

Tilaisuuksissa on kerätty myös iso tuki maailman köyhimmille ja heikoimmassa asemassa oleville lapsille: pelkästään Kauneimmat Joululaulut -maraton on tuottanut keräykselle vuosittain noin 2000 euron potin.

Kauneimmat joululaulut -maratonille voi osallistua jälleen 14.12.2025 Pyhän Ristin kirkossa.

Lähetystyön ytimessä sanoma ja teot

–Lähetystyön keskiössä on kristillinen sanoma Jumalan huolenpidosta. Lähetystyö konkretisoituu syrjäytyneiden tukemisena, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisena, koulutuksen edistämisenä sekä ilmastonmuutoksen vastaisena työnä että sen seurauksiin sopeutumisena.

Raija kuvaa kokonaisvaltaisen lähetystyön ideaa etiopialaisella esimerkillä: Etiopian evankelisluterilaisessa Mekane Yesus -kirkossa on sanonta, jonka mukaan lintu lentää kahdella siivellä. Toinen siipi kuvaa evankeliumin julistamista ja toinen auttamista.

–Kristillinen sanoma Jumalan huolenpidosta yhdistää meitä kaikkia kristittyjä, niin Raumalla kuin kohteissa, joita tuemme lähetystyön kautta, Raija kertoo.

Miltä tuntuu jäädä eläkkeelle?

–Nyt tuntuu hyvältä, Raija kuvailee tuntemuksiaan viikkoa ennen eläkettä edeltävän vuosiloman alkua. Nyt on aika hengähtää 42 vuoden mittaisen työuran jälkeen.

–Mitään erityisiä ulkomaanmatkasuunnitelmia minulla ei ole, Raija hymyilee. Tärkeä paikka löytyy Raumalta: Helistön siirtolapuutarhamökki. Siirtolapuutarhaharrastukseen liittyy myös yhdistystoiminta, sillä Raija on Helistön siirtolapuutarhayhdistyksen sihteeri ja Suomen Siirtolapuutarha -lehden toimitusneuvoston jäsen. Kädet ovat siis jatkossakin mullassa, kuvaannollisesti ja konkreettisesti.

Raija ja reformaation juhlavuonna istutettu omenapuu, jonka omenat tulevat ilahduttamaan lapsiperheitä kunhan puu hieman kasvaa ja voimistuu. Puu kasvaa kirkon pihamaalla seurakuntatalon takana.

Työyhteisössä ja koko seurakunnassa Raija on ollut valon tuoja ja tekijä. Hänen ammattitaitonsa ja energiansa on tuonut iloa ja konkreettisesti tukea ja valoa niin Raumalle kuin maailman kehittyville alueille.

Toivotamme Raijalle hienoja eläkepäiviä!

Raija Pajuniemi -faktat:
Motto: Ens viikolla helpottaa
Lempijoululauluista yksi on: Sydämeeni joulun teen
Lempipaikka Raumalla: Siirtolapuutarha ja Kiikartornin kallio