Uutiset

Uutislistaukseen

Lapin kirkko

Lapin Pyhän Olavin kirkko osaksi uutta pyhiinvaellusreittiä

20.12.2019 16.14 Lapin kirkko on rakennettu vuonna 1760. Alkuperäisen Pyhän Olavin kirkon paikka ei ole varmaksi tiedossa.

Manner-Suomeen on valmistunut uusi pyhiinvaellusreitti Turun ja Savonlinnan välille. Seuraavaksi aloitetaan reitin merkitsemisen valmistelu.

-Kaikenlainen hiljentyminen ja luontomatkailu on nouseva trendi. Reitillä voi liikkua suomalaisella maaseudulla kaikkina vuodenaikoina. Tämä mahdollistaa paikallisten palveluiden kehittämisen, tuotteistamisen ja lisäämisen, kertoo Pyhän Olavin Mannerreitti -hankkeen vetäjä Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Pyhiinvaellusreitin suunnittelussa on ollut mukana paljon paikallisia aktiiveja, matkailuyrittäjiä, seurakuntia ja muita alueen edustajia. Yksi osuus uudella pyhiinvaellusreitillä osuu Lapin Pyhän Olavin kirkkoon.  Muut kiintopisteet uudella reitillä ovat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (Uusikaupunki), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä.

Pohjoismaissa on jo entuudestaan olemassa Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistö. Turun ja Savonlinnan välinen reitti tulee osaksi sitä.

-Tavoite on, että nyt valmisteltu mannerreitti saadaan hyväksytettyä osaksi virallista kulttuurireittiä muutaman vuoden sisällä, Tantarimäki toteaa.

Eurooppalaiseen pyhiinvaellus- ja kulttuurireitistöön liittyminen tukee matkailuelinkeinoa mahdollistaen työtä ja palveluita myös suomalaiselle maaseudulle. Valmiilla Pyhän Olavin reitillä tulee olemaan käytössään sekä yhtenevät logot ja opasteet, että kansainvälinen yhteistyö ja tunnettuus.

Viikinkikuninkaasta Pyhäksi Olaviksi

Pyhiinvaellukset ovat merkki heränneestä harrastuksesta historiaan ja keskiaikaan. Kaikki pyhiinvaeltajat eivät kulje reittejä uskonnollisista syistä, vaan kulkureiteiltä saatetaan yhtä lailla hakea hiljaisuutta, hengellisyyttä, yksinkertaista elämää tai luontoelämyksiä ja tarinoita.

Pyhän Olavin reitistön tarjoamien elämyksien taustalla on kiehtova viikinkitarina. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Kristuksen valtuuttamana Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Käännytykset, järjestyksenpito ja vaatimukset uusien lakien noudattamisesta aiheuttivat kuitenkin vihaa tehden lopulta Olavista epäsuositun. Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistui valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030. Päivää on vietetty siitä lähtien Olavinpäivänä.

Olavin kuolemaa kerrotaan seuranneen hyvää tuovia ihmeitä. Yleinen mielipide hänestä muuttui myötämielisemmäksi ja maine pyhyydestä levisi nopeasti kaikkialle Pohjoismaihin ja Itämeren piiriin. Siksi on ilmeistä, että lähetystyötä tehtiin Suomessakin laajalti Olavin nimissä. Tähän lienee vaikuttanut myös dominikaanijärjestö, joka v. 1249 perusti Pyhän Olavin konventin Turkuun. Suomi oli keskiajalla nimenomaan Pyhän Olavin maa, mitä todistaa yhä eritoten Pyhän Olavin mukaan nimetyt tai hänelle pyhitetyt kirkot.