Kuka olet? 
Olen 41-vuotias ja työskentelen eteläisen Saksan suomalaisena siirtolaispappina. Asemapaikkani on München. Koulutukseni on teologian maisteri.

Luottamustoimeni: Tällä hetkellä Suomen Kirkon Pappisliiton kautta siirtolaispappien ja ulkosuomalaisseurakuntien aseman kehittäminen.

Harrastukseni: Kirjallisuus ja kulttuuri, musiikki, metsästys ja veneily (varsinkin silloin kun en satu asumaan Alppien juurella).
 

Miksi haet Rauman kirkkoherraksi?

Seitsemän vuotta Saksan Münchenissä ovat takana – aika aikansa kutakin. Nyt on pandemiasta huolimatta sopiva hetki palata Suomeen. Münchenin raatihuoneen kellopeli soittaa kerran viikossa Hakkapeliittain Marssin. Sen kuullessani sydämeni sykähtää. Juureni ovat vahvasti Satakunnan maaperällä.

Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?

Uskon rakastavaan Jumalaan, joka synnyttää meissä uudenlaisen rohkeuden: Rohkeuden, jonka avulla kristitty uskaltaa kohdata sisimpänsä salatuimmat ja kipeätkin asiat. Rohkeuden, jonka voimasta ihminen uskaltaa kasvaa ja myös muuttua. Rohkeuden, jonka ajamana ihminen uskaltaa kohdata ympäristönsä ja muuttaa myös yhteiskuntaa. Rohkeuden, jonka vuoksi ihminen uskaltaa pitää kiinni siitä, mikä on hyvää ja Jumalan tahdon mukaista. Toivon tämän näkyvän minussa reiluutena, päättäväisyytenä sekä kykynä ottaa toiset huomioon.

Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?

Suomen kirkko tunnetaan työntekijäkeskeisenä yhteisönä. Kehittäisinkin vapaaehtoistoimintaa seurakunnassa. Tehtäviä ja vastuuta on uskallettava antaa myös vapaaehtoisille. Toisaalta: Seurakuntatyö keskittyy usein niiden kohtaamiseen, jotka ovat muutenkin aktiivisia seurakunnassa tai jotka ovat ”seurakuntaikäisiä”. Miksi seurakunnan työntekijät eivät tee syntymäpäiväkäyntejä myös niiden luona, jotka täyttävät 40 tai 50? Työssäkäyvien ja nuorten aikuisten suhde seurakuntaan on usein hyvin etäinen. Seurakunnan edustajan – viranhaltijan tai vapaaehtoistyöntekijän – saattaa olla vaikea mennä niiden luokse, joiden pelätään suhtautuvan torjuvasti. Kirkkoherrana rohkaisisin niin työntekijöitä kuin seurakuntalaisia astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?

Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten sitoutuminen kirkkoon on edelleen verrattain korkealla tasolla. Kirkosta erotaan ennen kaikkea siksi, että kirkko instituutiona on menettänyt tarkoitustaan suomalaisten silmissä. Ihmisten vaatimustaso on noussut, eikä seurakuntien tarjoamien palveluiden määrän ja laadun katsota välttämättä oikeuttavan kirkon jäsenyyteen liittyviä taloudellisia velvoitteita. Jäsenkatoon vaikutetaan tehokkaimmin kehittämällä seurakuntien toimintaa. Tämä edellyttää ennakkoluulottomuutta, analyyttisuutta ja rohkeaa toimeenpanokykyä niin työntekijöiltä kuin luottamushenkilöiltäkin.

Mitkä ovat mielestäsi Rauman seurakunnan vahvuuksia?

Rauman seurakunnan vahvuuksia ovat sen jäsenet ja työntekijät. Motivoituneet ja yhteistä hyvää tavoittelevat vapaaehtoiset, vastuuntuntoiset luottamushenkilöt sekä aikaansaava ja osaava henkilöstö tekevät Rauman seurakunnasta lyömättömän. Hyvin hoidettu talous ja ajanmukainen organisaatio mahdollistavat seurakunnalle keskittymisen olennaiseen.

Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan pitää jatkossakin hyvänä taloudellisten paineiden keskellä?

Kustannussäästöjen ohella tehostamistoimissa tulee pyrkiä laadun kehittämiseen. Organisaatiota on tehostettava myös silloin, kun ei ole tarvetta määrärahojen leikkaamiseen. Tukipalveluiden organisaatiomuodot eivät ole ikuisuutta varten, vaan niitä tulee uskaltaa muuttaa. Uusia työntekijöitä tulee rekrytoida siten, että työntekijän toimenkuva ja osaaminen mahdollistavat henkilöresurssien monipuolisen käytön.

Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?

Vihkiviranomaisena toimiminen ei ole seurakunnan perustehtävä. Kirkolle tekisi hyvää, mikäli se luopuisi vihkioikeudesta. Seurakunnan perustehtävä on sen sijaan tukea jäseniään sielunhoidollisesti elämän taitekohdissa ja muutenkin. Avioliiton kirkollisessa siunaamisessa korostuvat avioparin tukeminen yhteisen rukouksen muodossa ja tarvittaessa sielunhoidollinen neuvonta. Jokainen parisuhde on ainutkertainen ja ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Jättäisin kirkon työntekijän vastuulle avioparia kuultuaan ratkaista, mikä on kulloisessakin tilanteessa sopivin tapa tukea pariskuntaa. Kirkon tunnustus, teologinen tutkimus ja pastoraalipsykologia tarjoavat riittävät perusteet osaavalle ja vastuulliselle työntekijälle. Avioliiton kirkollisen siunaamisen osalta ei kirkolliskokouksen tarvitse antaa yksityiskohtaisia ohjeita. Vuosia jatkuva taistelu seksuaalivähemmistöjen asemasta kirkossa on vältettävissä.

Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?

Filosofisesti katson edustavani kristillisen aristotelismin ja hyve-etiikan perinnettä. Päämääränä on yhteisen hyvän edistäminen. Haluan houkutella esiin yksittäisten ihmisten – työtoverien, seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden – parhaat luonteenpiirteet, jotta heidän kykynsä ja taitonsa hyödyttäisivät kaikkia. Henkilökohtainen kasvu on uskomattoman palkitsevaa! Vielä palkitsevampaa on havaita, kuinka yksilöiden kehittyminen muuttaa yhteisöä. Henkilökohtainen kasvu ei tarkoita vain tietojen ja taitojen kartuttamista. Siihen kuuluu myös arvojen syventyminen ja ihmissuhteiden kohentuminen. Usko, toivo ja rakkaus ovat hyveistä vaikeimmat. Kuitenkin juuri niissä seurakunnan tulee olla esimerkkinä laajemmalle yhteisölle. Vahvuuteni johtajana kiteytyy kahteen seikkaan: olen itsenäinen ja kärsivällinen. Henkilöjohtajan tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja johdonmukaisuuteen. Ilman itsenäistä arvostelukykyä ei tämä ole mahdollista. Kirkon hallinnossa puolestaan vain kärsivällinen voi saavuttaa jotakin pysyvää.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Alan Paton, Cry, the Beloved Country, 1948 – kirja kertoo rotusorron aikaisesta Etelä-Afrikassa.

Tutustu kaikkiin kirkkoherran vaalin ehdokkaisiin ja seuraa paneelikeskustelua

Juttuja julkaistaan 17.-19.2. ja löydät ne kaikki seurakunnan verkkosivujen kirkkoherranvaalisivulta www.raumanseurakunta.fi/kirkkoherranvaali.

Tervetuloa seuraamaan kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalipaneelia tiistaina 23. helmikuuta klo 18 Rauman seurakunnan Youtube-kanavan kautta tai Radio Ramonassa. Voit lähettää kysymyksiä vaalipaneeliin ennakkoon 20.2. mennessä riitta.granroth@evl.fi.