Kia ja Markus Syrjätien nimikkokirje 8 - 2021Nimikkolähetit
Anna Maija ja Matti Kaipainen
Kreikka, Kylväjä, 2021
Anna Maija on laboratorion hoitaja ja Matti on insinööri ja pappi.
Kaipaiset ovat olleet lähetystyössä Keski-Aasiassa Kylväjän kautta 1990-1992. Kaipaiset asettuivat Kreikkaan vuoden 2020 lopulla ja aloittivat kielikoulun. Tarkoituksena on muuttaa Neos Milotopoksen kylään, aloittamaan uutta työtä Keski-Aasiasta saapuneiden pakolaisten parissa. Heidän tehtävänään on pakolaisten tukeminen Kreikkaan kotoutumisessa, rinnalla kulkeminen ja auttaminen mahdollisuuksien mukaan.
Kaipaisten nimikkokirjeet
Kia ja Markus Syrjätie
Japani, SEKL
Markus on teologian maisteri, pastori. Kia on filosofian maisteri (FM, yleinen historia) ja sosionomi-diakoni (AMK).
Syrjäteiden työkausi alkoi kahden vuoden kielikoululla Kobessa joulukuussa 2020. Kielikoulun jälkeen heidän on suunniteltu tekevän seurakuntatyötä Japanin luterilaisessa kirkossa, tavoitteena kehittää uudentyyppistä tavoittavaa pioneerityötä. Japanissa on vain 1% kristittyjä ja se on uskonnonvapaista maista vähiten tavoitettu.
Perheeseen kuuluvat lapset Noomi ja Lyydia, joita Kian vanhemmat tulevat hoitamaan Japaniin kielikoulun ajaksi.
Syrjäteiden kirjeet:
Seuraa Syrjäteiden YouTube-kanavaa!
Elina Mikkola
Hongkong, Suomen Lähetysseura
Elina on hankehallinnon asiantuntija. "Vastuullani on 15 hanketta Honkongissa, Taiwanilla ja Manner-Kiinassa. Työtä tehdään yhdessä paikallisten kanssa. Keskiössä ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi, HIV- ja päihdetyö sekä kirkollinen työ sen jatkumisen tukeminen mm. diakoniatyön ja koulutuksen avulla."
Parastoo Poortaheri
Medialähetys Sanansaattajat
Rauman seurakunta tukee kristillisen satelliitti-televisio SAT-7 Parsin lastenohjelmia ja juontaja Parastoo Poortaheria.
Lastenohjelmat ovat persiankielisiä, joita seurataan Iranissa, Afganistanissa, Tadžikistanissa ja Euroopassa. Ohjelmat tehdään Kyproksella, niitä voi seurata myös Suomessa.
- Juttu: Parastoo on monelle iranilaistytölle hengellinen äiti 21.2.2019Linkki avautuu uudessa välilehdessä
- Sopimusraportti 2019
- Video Youtubessa (2020): Parastoo kertoo koronakevään katsojapalautteestaLinkki avautuu uudessa välilehdessä
- Parastoo kertoo työstään kohdassa 7:50-9:26 (46) SAT-7: Jumalan rakkaus näkyväksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (2021) - YouTube
Pia ja Tero Ruotsala
Kambodzha, Suomen Lähetysseura
Pia on ammatiltaan pastori ja nuorisotyönohjaaja, Tero on fysioterapeutti. Pia ja Tero olivat ensin lähetystyössä Jordaniassa, ja viimeiset 11 vuotta Virossa. Syyskuussa 2020 he siirtyivät Kambodzhaan, jossa Pia toimii perhetyön, perheneuvonnan ja psykososiaalisen työn neuvonantajana Kambodzhan luterilaisen kirkon työyhteydessä sekä 20% Lähetysseuran psykososiaalisen työn hankkeissa globaalisti. Tero toimii kirkollisen työn neuvonantajana Kambodzhan luterilaisen kirkon työyhteydessä.
Kambodzha on kymmenen maailman köyhimmän maan joukossa, ja 15-miljoonaisesta kansasta suuri osa kärsii aliravitsemuksesta. 95% kansasta on buddhalaisia, kristittyjä on 2%. Arvioiden mukaan puolet kambodzhalaisista on kuullut evankeliumin. Luterilainen kirkko perustettiin vuonna 2008.
Pia ja Tero asuvat pääkaupungissa Phnom Penhissä.
Pian ja Teron uutiskirjeet Kambodzhasta:
Sopimusraportti työstä Virossa: 2-2018
Ruotsaloiden kuulumisia voit seurata myös facebookissa: Ruotsalat toivon tiellä
Helene ja Joona Toivanen
Myanmar, SLEY
Helene ja Joona Toivanen työskentelevät Yangonissa.
Helene on kotoisin Viron Rakveresta, Joona Kristiinankaupungista. Molemmat valmistuivat Tarton yliopistosta teologian maistereiksi vuonna 2013, Lähetyskurssin käytyään he työskentelivät vuodet 2016-2019 Virossa, jossa on pulaa papeista. Lähetyskeskuksella työskentelevälle Helenelle nousi ajatus, että Viron kirkko voisi yhteistyössä suomalaisen lähetysjärjestön kanssa aloittaa ulkolähetystyötä - sitä kun ei ole tehty. Syksyllä 2019 Toivaset lähtivät Myanmariin, ja heistä tuli sekä Suomen että Viron kirkon lähettejä. Viron kirkon taloudellinen tuki Toivasille on pientä, ja nimikkotyön päätarkoituksena Virossa on lähetyskasvatus ja tiedotus.
Myanmar on Kaakkois-Aasian vähiten kehittyneitä maita. Pääelinkeino on maatalous. 70% kansasta elää maseudulla köyhissä oloissa. Väkiluku on n. 51,5 miljoonaa, josta puolet on alle 27-vuotiaita.
Maan valtauskonto on buddhalaisuus (85%), jonka kanssa animismi ja taikausko elävät käsikädessä. Kristittyjä on n 4-6 % väestöstä. Periaatteessa maassa on uskonnonvapaus, mutta kristittyjen asema yhteiskunnassa on huono. Maan pohjoisosissa, jossa on paljon kristittyjä, on rauhatonta, periaatteessa sisällissota. Maassa on kuusi pientä, nuorta luterilaista kirkkoa. Heimokulttuurit ovat vahvasti läsnä kirkoissa, ja etniset erot vaikeuttavat kirkkojen yhteistyötä ja halukkuutta siihen.
Burman kielen opiskelun jälkeen, syksyllä 2020 Joona ja Helene aloittivat työt Myanmarin luterilaisen teologian instituutissa (MILT). Instituutti kouluttaa luterilaisten kirkkojen palvelukseen pappeja, evankelistoja ja lähetystyöntekijöitä. Joona toimii koulun rehtorina, Helene dekaanina, ja molemmat osallistuvat opetustyöhön.
Toivasten kuulumisia voit seurata facebookissa sivulla Toivaset Missio
Helenen ja Joonan uutiskirjeet:
Lähetystyön kohteet
Kenian työalue
SLEY, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Kenian työalueella työskentelevät Satu ja Jorma Arkkila, Marja "Maikki" Ochieng, Virpi Otieno sekä Petra ja Jiska Gröhn.
- Opetus- ja julistustyö:
- Matongon teologisessa seminaarissa koulutetaan evankelistoja, pappeja ja diakonissoja Kenian evankelis-luterilaisen kirkon palvelukseen.
- Lähetystyöntekijät opettavat seminaarissa ja vierailevat seurakunnissa tukeakseen paikallisia työntekijöitä.
- Diakoninen työ:
- Keniassa on paljon orpoja. Orpolapsityön alaisuudessa toimii kummilapsihanke sekä Matongon lastenkoti. Kummilapsihankkeessa on mukana noin 300 lasta, joilla on kummi Suomesta. Matongon lastenkodissa on paikka 24 lapselle, joilla ei ole muuta paikkaa asua. Lapsille pyritään löytämään nopeasti turvallinen kasvattiperhe.
- Kehitysvammaisuus on Keniassa edelleen tabu, heidän hoitonsa ja koulutuksensa on lapsen kengissä. Kisumun kehitysvammakoulussa lapset ja nuoret oppivat peruselämäntaitoja ja saavat osaavaa opetusta ja hoitoa. Moni kehitysvammainen on hyvin taitava käsistään. Tavoitteena on työllistyminen koulun jälkeen.
- Credo-työ auttaa nuoria tyttöjä pääsemään kouluun ympärileikkauksen ja lapsiavioliiton sijaan. Ohjelmaan mahtuu 45 tyttöä, mutta ohjelmalla pyritään aina valistamaan koko yhteisöä ja saamaan kyläpäällikköjen tuki, jotta kulttuuri voisi muuttua.
- Pioneerityö alueilla, joilla on hyvin vähän kristittyjä, mm. Samburu-heimon parissa.
Satu (credo-työ) ja Jorma (orpolapsi- ja samburutyö) Arkkilan kirjeet:
Maikki Ochiengin kirjeet (kummilapsityö):
- 4-2020Linkki avautuu uudessa välilehdessä
- 5-2020 Linkki avautuu uudessa välilehdessä
- 6 - 2020Linkki avautuu uudessa välilehdessä
- 7 - 2020
- 1 - 2021
- 2 - 2021
- 3 - 2021
Kiinan raamattutyö
Suomen Pipliaseura
Kiinassa on virallisesti 55 vähemmistökieltä mandariinikiinan lisäksi. Useimmat vähemmistökielen puhujat eivät ymmärrä riittävästi kiinan kieltä, jotta voisivat lukea mandariininkielistä Raamattua. Kiinan arvioidusta 1,4 miljardista asukkaasta noin 8,4 prosenttia eli 117 miljoonaa kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Käännöshankkeita toteutetaan viranomaisten luvalla, mutta niistä tiedottamiseen liittyy rajoituksia.
Käännöstyön painopiste on mm. Yunnanin maakunnassa, jossa alueen 800 000 kristitystä 85 % kuuluu johonkin vähemmistöryhmään. Käynnissä olevilla hankkeilla voidaan tavoittaa jopa miljoonia ihmisiä maakunnissa.
Seurakuntien tuki kohdistetaan Kiinan kristillisen neuvoston edullisiin raamattumalleihin, joita vähävaraisten on helpompi hankkia. Tuen avulla julkaisujen hinta voidaan pitää kohtuullisena.
Rauman seurakunnan tuki kohdistuu:
- Raamatunkäännöstyö Kiinan vähemmistökielille. Vuonna 2020 valmistui kaksi evankeliumia yhdellä vähemmistökielellä sekä ääniraamattu kahdella kielellä.
- Raamattujulkaisujen tuottaminen
- Koulutus
Ranska, Marseillen diakoniatyö
Suomen Lähetysseura
Diakoniakeskus Marhaban ottaa vastaan ja tukee turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia. Marhaban on arabiaa, ja tarkoittaa "Tervetuloa". Marseille on satamakaupunki ja sijaitsee Välimeren rannalla. Sinne on aina tultu muualta lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa. Monilla pohjoisafrikkalaisilla on sukulaisia ja tuttuja kaupungissa, siksi sinne on helppo tulla.
Keskuksen työ tapahtuu pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Kolme osa-aikaista työntekijää koordinoi vapaaehtoisten toteuttamia kielikouluryhmiä, koululaisten tukiopetusta ja lasten kerhoja. Naiset kokoontuvat aamupäivisin keskustelemaan ja tekemään käsitöitä.
Nyt koronan aikana keskus on hiljainen. Työtä tehdään pääosin etänä, mutta ruoka-apua kuljetetaan tarvitseville. Koielikouluja pidetään zoomin välityksellä, kirjekurssina, tai vapaaehtoiset käyvät kodeissa opettamassa.
Lue terveisiä Marhabanista täältä: 11 - 2020
Venezuela, Lapset kohti parempaa elämää
Suomen Lähetysseura
Hankkeessa tuetaan Venezuelan evankelis-luterilaisen kirkon, Valencian seurakunnan työtä syrjäytymisvaarassa olevien lasten turvallisen kasvun tukemiseksi.
- Poikien turvakoti, Casa Hogar
- Esikoulu, Casa de la Amistad
Poikien turvakodin ja esikoulun kuulumisia voit lukea kummikirjeestä:
Kummiohjelman tuki on lapsille ja nuorille elintärkeää Venezuelan vaikean tilanteen vuoksi. Ilman sitä he eivät pääsisi kouluun eikä heidän ruoan saantinsa olisi turvattu.