Nimikkolähetit ja lähetystyön kohteet

YouTube-video

Nimikkolähetit

Minna Aro

Minna Aro

Kreikka, Kylväjä, 2018

Minna on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja ja diakonissa, ja kotoisin Porista. Keväästä 2019 lähtien hän on työskennellyt Kreikassa pakolaistyössä ja köyhien ja kodittomien kreikkalaisten parissa.  

Minna työskentelee alueella toimivien kristillisten järjestöjen kanssa, auttaen paperittomia, pakolaisia ja kodittomia. Heille tarjotaan toimintaa, kuten raamattun ja kielten opetusta, sekä konkreettista apua, esim. ruokaa, vaatteita sekä peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuutta. Minna auttaa keittiöllä ja jakaa vaatteita. Illassa voi käydä syömässä jopa 450 ihmistä. 

Kesäisin Minna on tehnyt leirityötä ja jakanut nykykielellä käännettyjä Uusia testamentteja operation Joshuan kautta; vanha raamatunkäännös on niin vanha kieltä, ettei kansa enää ymmärrä sitä. 

Keväällä 2020 Minna palasi kesäksi Suomeen koronan vuoksi, ja Kreikkaan palattuaan työskenteli muutaman viikon pakolaisleirillä. Sen jälkeen hän on jatkanut työtä Ateenassa sen mukaan, miten koronatilanne on sallinut. Ruokaa tehdään edelleen, mutta se jaetaan puistossa, ja raamattu- ja kieltenopetusryhmät kokoontuvat nyt pienempinä, mutta niitä on aiempaa enemmän. 

Minna opiskelee työssään tarvittavaa farsin kieltä. 

Kaikkia Minnan kirjeitä ei julkaista nettisivulla Minnan kohtaamien ihmisten suojaamiseksi.

Minna päättää työnsä Kreikassa heinäkuussa -21 ja palaa työhönsä Porin seurakuntapalvelujen kuurojen ja maahanmuuttajien diakoniatyöntekijänä elokuun alusta. Pakolaistyötä Kreikassa jatkavat nimikkolähetteinämme Anna Maija ja Matti Kaipainen. 

Minnan kirjeet:

 

Kia ja Markus Syrjätie

Japani, SEKL

Markus on teologian maisteri, pastori. Kia on filosofian maisteri (FM, yleinen historia) ja sosionomi-diakoni (AMK).

Syrjäteiden työkausi alkoi kahden vuoden kielikoululla Kobessa joulukuussa 2020. Kielikoulun jälkeen heidän on suunniteltu tekevän seurakuntatyötä Japanin luterilaisessa kirkossa, tavoitteena kehittää uudentyyppistä tavoittavaa pioneerityötä. Japanissa on vain 1% kristittyjä ja se on uskonnonvapaista maista vähiten tavoitettu. 

Perheeseen kuuluvat lapset Noomi ja Lyydia, joita Kian vanhemmat tulevat hoitamaan Japaniin kielikoulun ajaksi.   

Syrjäteiden kirjeet:

Seuraa Syrjäteiden YouTube-kanavaa!

Leila ja Kari Pentikäinen  

Leila ja Kari Pentikäinen

Kuva: Philippe Gueissaz

Etiopia, Suomen Lähetysseura

Pentikäiset ovat kotoisin Kurikasta, ja lähtivät ensimmäiselle työkaudelleen Etiopiaan v.1995. Leila on sairaanhoitaja (AMK) ja Kari on teologian maisteri. Koronakevään ja -kesän jälkeen Pentikäiset pääsivät syyskuussa 2020 palaamaan Etiopiaan neljännelle työkaudelle, jonka tarkoitus on kestää syksyyn 2021.

Leila työskentelee AIDS-orpojen tukihankkeessa kummilapsityön koordinaattorina. Kummien tuella koulutetaan lapsia ja nuoria aina yliopisto-opintoihin saakka, ja tuella autetaan koko perhettä.

Vammaisten ihmisarvoinen kohtelu on Etiopiassa vielä lapsen kengissä, ja Leila on mukana vaikeasti vammaisten lasten tukihankkeessa. Kolmasti viikossa äidit voivat tuoda lapsensa toimintakeskukselle kuntoutukseen ja viriketoimintaan, ja pääsevät itse sillä aikaa torille. Lapsia leikitetään ja jumppautetaan, ja heidän elämänlaatunsa on parantunut ratkaisevasti hankkeen myötä.

Leila on viritellyt alkuun myös uutta hanketta seksuaalisesti hyväksikäytettyjen, vammaisten naisten hyväksi. Tavoitteena on, että naiset voivat ensin itse voimaantua ja eheytyä, ja olla sen jälkeen myös toisille samanlaisissa tilanteissa oleville naisille apuna, tukena ja esimerkkinä. 

Kari taas koordinoi Lähetysseuran kirkollista työtä Etiopiassa, eli kaikkea mitä tehdään seurakuntien ja lähetysystävien lähettämillä varoilla, alkaen teologisesta koulutuksesta aina haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Työhön kuuluu suunnitelmien tekemistä yhdessä etiopialaisten kanssa sekä työn tulosten seuraamista raporttien ja vierailujen avulla. 

Leilan ja Karin työkausi Etiopiassa päättyy tulevana kesänä, ja he palaavat Suomeen 15.7.  Leila palaa työhönsä sairaanhoitajana ja Kari pastorin tehtäviin. Paluujuhlaa Raumalla vietetään su 29.8. Lisätietoja juhlasta lähempänä.  

Leilan ja Karin uutiskirjeet: 

Sopimusraportit: 1-2018, 2-2018

Parastoo Poortaheri                                                   

Parastoo Poortaheri   

Medialähetys Sanansaattajat

Rauman seurakunta tukee kristillisen satelliitti-televisio SAT-7 Parsin lastenohjelmia ja juontaja Parastoo Poortaheria.

Lastenohjelmat ovat persiankielisiä, joita seurataan Iranissa, Afganistanissa, Tadžikistanissa ja Euroopassa. Ohjelmat tehdään Kyproksella, niitä voi seurata myös Suomessa.

Pia ja Tero Ruotsala

Pia ja Tero Ruotsala

Kambodzha, Suomen Lähetysseura

Pia on ammatiltaan pastori ja nuorisotyönohjaaja, Tero on fysioterapeutti. Pia ja Tero olivat ensin lähetystyössä Jordaniassa, ja viimeiset 11 vuotta Virossa. Syyskuussa 2020 he siirtyivät Kambodzhaan, jossa Pia toimii perhetyön, perheneuvonnan ja psykososiaalisen työn neuvonantajana Kambodzhan luterilaisen kirkon työyhteydessä sekä 20% Lähetysseuran psykososiaalisen työn hankkeissa globaalisti. Tero toimii kirkollisen työn neuvonantajana Kambodzhan luterilaisen kirkon työyhteydessä. He ovat Lähetysseuran ensimmäiset kirkolliset työntekijät Kambodzhassa, tähän asti SLS on tehnyt maassa vain kehitysyhteistyötä.

Kambodzha on kymmenen maailman köyhimmän maan joukossa, ja 15-miljoonaisesta kansasta suuri osa kärsii aliravitsemuksesta. 95% kansasta on buddhalaisia, kristittyjä on 2%. Arvioiden mukaan puolet kambodzhalaisista on kuullut evankeliumin. Luterilainen kirkko perustettiin vuonna 2008. 

Pia ja Tero asuvat pääkaupungissa Phnom Penhissä ja opiskelevat ensin puoli vuotta khmerin kieltä, ennen kuin alkavat varsinaisen työnsä. 

Pian ja Teron uutiskirjeet Virosta: 

Pian ja Teron uutiskirjeet Kambodzhasta: 

Sopimusraportit: 1-2018, 2-2018

Ruotsaloiden kuulumisia voit seurata myös facebookissa:  Ruotsalat toivon tiellä

 

Helene ja Joona Toivanen 

Myanmar, SLEY

Uusimmat nimikkolähettimme Helene ja Joona Toivanen työskentelevät Yangonin suurkaupungissa, Kaakkois-Aasian Myanmarissa.

Helene on  kotoisin Viron Rakveresta, Joona Kristiinankaupungista. Molemmat valmistuivat Tarton yliopistosta teologian maistereiksi vuonna 2013, Helene suuntautui uskontokasvatustieteeseen ja Joona kirkon työhön. Lähetyskurssin käytyään he työskentelivät vuodet 2016-2019 Virossa, jossa on pulaa papeista. Lähetyskeskuksella työskentelevälle Helenelle nousi ajatus, että Viron kirkko voisi yhteistyössä suomalaisen lähetysjärjestön kanssa aloittaa ulkolähetystyötä - sitä kun ei ole tehty. Syksyllä 2019 Toivaset lähtivät Myanmariin, ja heistä tuli sekä Suomen että Viron kirkon lähettejä.  Viron kirkon taloudellinen tuki Toivasille on pientä, ja nimikkotyön päätarkoituksena Virossa on lähetyskasvatus ja tiedotus.

Myanmar on Kaakkois-Aasian vähiten kehittyneitä maita. Pääelinkeino on maatalous. Maaseudulla, jossa 70% kansasta elää, eletään hyvin köyhissä oloissa. Väkiluku on n. 51,5 miljoonaa, josta puolet on alle 27-vuotiaita. Yangon, jossa Toivaset työskentelevät, ei ole pääkaupunki, mutta maan suurin kaupunki (5 milj. asukasta). 

Maan valtauskonto on buddhalaisuus (85%), jonka kanssa animismi ja taikausko elävät käsikädessä. Kristittyjä on n 4-6 % väestöstä. Periaatteessa maassa on uskonnonvapaus, mutta kristittyjen asema yhteiskunnassa on huono. Maan pohjoisosissa, jossa on paljon kristittyjä, on rauhatonta, periaatteessa sisällissota. Maassa on kuusi pientä, nuorta luterilaista kirkkoa. Heimokulttuurit ovat vahvasti läsnä kirkoissa, ja etniset erot vaikeuttavat kirkkojen yhteistyötä ja halukkuutta siihen.    

Toivasten ensimmäinen vuosi oli Burman kielen opiskelua, ja syksyllä 2020 Joona ja Helene ovat aloittaneet työn MILT:ssä, Myanmarin luterilaisen teologian instituutissa. Instituutti kouluttaa luterilaisten kirkkojen palvelukseen pappeja, evankelistoja ja lähetystyöntekijöitä. Joona toimii koulun rehtorina, Helene dekaanina, ja molemmat osallistuvat opetustyöhön. Opiskelijat ovat 15-17-vuotiaita nuoria. Toivaset järjestävät myös jatkokoulutusta luterilaisten kirkkojen työntekijöille ja vapaaehtoisille.

Toivasten kuulumisia voit seurata facebookissa sivulla Toivaset Missio 

Helenen ja Joonan uutiskirjeet: 

YouTube-video

Lähetystyön kohteet

Kenian työalue

SLEY, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys

Kenian kentällä työskentelevät Satu ja Jorma Arkkila, Marja "Maikki" Ochieng, Virpi Otieno sekä Petra ja Jiska Gröhn. 

  • Opetus- ja julistustyö:
    • Matongon teologisessa seminaarissa koulutetaan evankelistoja, pappeja ja diakonissoja Kenian evankelis-luterilaisen kirkon palvelukseen.
    • Lähetystyöntekijät opettavat seminaarissa ja vierailevat seurakunnissa tukeakseen paikallisia työntekijöitä.  
  • Diakoninen työ:
    • Keniassa on paljon orpoja. Orpolapsityön alaisuudessa toimii kummilapsihanke sekä Matongon lastenkoti. Kummilapsihankkeessa on mukana noin 300 lasta, joilla on kummi Suomesta. Matongon lastenkodissa on paikka 24 lapselle, joilla ei sillä hetkellä olisi muuta paikkaa asua. Näille lapsille pyritään löytämään nopeasti turvallinen kasvattiperhe.  
    • Kehitysvammaisuus on Keniassa edelleen tabu, heidän hoitonsa ja koulutuksensa on lapsen kengissä. Kisumun kehitysvammakoulussa lapset ja nuoret oppivat peruselämäntaitoja ja saavat osaavaa opetusta ja hoitoa.  Moni kehitysvammainen on hyvin taitava käsistään, ja pyritään siihen, että he voisivat koulun jälkeen työllistyä.
    • Credo-työ auttaa nuoria tyttöjä pääsemään kouluun ympärileikkauksen ja lapsiavioliiton sijaan. Ohjelmaan mahtuu 45 tyttöä, mutta ohjelmalla pyritään aina valistamaan koko yhteisöä ja saamaan kyläpäällikköjen tuki, jotta kulttuuri voisi muuttua. 
  • Pioneerityö alueilla, joilla on hyvin vähän kristittyjä, mm. Samburu-heimon parissa.  

Satu (credo-työ) ja Jorma (orpolapsi- ja samburutyö) Arkkilan kirjeet:

Maikki Ochiengin kirjeet (kummilapsityö): 

Kiinan raamattutyö

Suomen Pipliaseura

 

Kiinassa on virallisesti 55 vähemmistökieltä mandariinikiinan lisäksi. Useimmat vähemmistökielen puhujat eivät ymmärrä riittävästi kiinan kieltä, jotta voisivat lukea mandariininkielistä Raamattua. Kiinan arvioidusta 1,4 miljardista asukkaasta noin 8,4 prosenttia eli 117 miljoonaa ihmistä kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Käännöshankkeita toteutetaan viranomaisten luvalla, mutta niistä tiedottamiseen liittyy rajoituksia.

Käännöstyön painopiste on mm. Yunnanin maakunnassa, jossa alueen 800 000 kristitystä 85 % kuuluu johonkin vähemmistöryhmään. Käynnissä olevilla hankkeilla voidaan tavoittaa jopa miljoonia ihmisiä maakunnissa.

Seurakuntien tuki kohdistetaan Kiinan kristillisen neuvoston edullisiin raamattumalleihin, joita vähävaraisten on helpompi hankkia. Tuen avulla julkaisujen hinta voidaan pitää kohtuullisena. 

Rauman seurakunnan tuki kohdistuu: 

  • Raamatunkäännöstyö Kiinan vähemmistökielille. Vuonna 2020 valmistui kaksi evankeliumia yhdellä vähemmistökielellä sekä ääniraamattu kahdella kielellä. 
  • Raamattujulkaisujen tuottaminen
  • Koulutus

 

Ranska, Marseillen diakoniatyö                                 

Suomen Lähetysseura

Diakoniakeskus Marhaban ottaa vastaan ja tukee turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia. Marhaban on arabiaa, ja tarkoittaa "Tervetuloa". Marseille on satamakaupunki ja sijaitsee Välimeren rannalla. Sinne on aina tultu muualta lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa. Monilla pohjoisafrikkalaisilla on sukulaisia ja tuttuja kaupungissa, siksi sinne on helppo tulla. 

Keskuksen työ tapahtuu pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Kolme osa-aikaista työntekijää koordinoi vapaaehtoisten toteuttamia kielikouluryhmiä, koululaisten tukiopetusta ja lasten kerhoja. Naiset kokoontuvat aamupäivisin keskustelemaan ja tekemään käsitöitä.   

Nyt koronan aikana keskus on hiljainen. Työtä tehdään pääosin etänä, mutta ruoka-apua kuljetetaan tarvitseville. Koielikouluja pidetään zoomin välityksellä, kirjekurssina, tai vapaaehtoiset käyvät kodeissa opettamassa. 

Lue terveisiä Marhabanista täältä: 11 - 2020

Sopimusraportti

Venezuela, Lapset kohti parempaa elämää

Suomen Lähetysseura

Hankkeessa tuetaan Venezuelan evankelis-luterilaisen kirkon, Valencian seurakunnan työtä syrjäytymisvaarassa olevien lasten turvallisen kasvun tukemiseksi.

  • Poikien turvakoti, Casa Hogar
  • Esikoulu, Casa de la Amistad

Poikien turvakodin ja esikoulun kuulumisia voit lukea kummikirjeestä:

Kummiohjelman tuki on lapsille ja nuorille elintärkeää Venezuelan vaikean tilanteen vuoksi. Ilman sitä he eivät pääsisi kouluun eikä heidän ruoan saantinsa olisi turvattu.

Sopimusraportit: 1 2018, 2 2018